Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 j\u00e4rjesti avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Tenojoen kalastussopimusneuvotteluista Utsjoella 16.8.2015. Suomi ja Norja ovat neuvotelleet kolmen vuoden ajan nykyisen, vuonna 1989 tehdyn Tenojoen kalastussopimuksen uudistamisesta. Neuvottelut ovat ratkaisuvaiheessa.\u00a0<\/p>\n
Norja on ilmoittanut harkitsevansa nykyisen sopimuksen irtisanomista, jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 kuluvan vuoden aikana. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi. Siten kalastuskaudella 2017 sovellettaisiin joko uutta kalastussopimusta tai kansallisia kalastusj\u00e4rjestelyj\u00e4. Sopimus on paikkakuntalaisille merkitt\u00e4v\u00e4 asia ja Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa on vahva edustus Teno-jokivarresta. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 neuvotteluissa p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin sopimukseen.<\/p>\n
\u2013 Uusi sopimus on ilman muuta ensisijainen tavoite. Jos sopimukseen ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4st\u00e4, toiseksi paras vaihtoehto olisi jatkaa vanhalla sopimuksella. Kansainv\u00e4liset esimerkit osoittavat, ett\u00e4 sopimukseen perustuva, yhteisesti hoidettu kalastuksen s\u00e4\u00e4tely on yleens\u00e4 sopimuksetonta tilaa kest\u00e4v\u00e4mpi vaihtoehto kun kaksi tai useampi maata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 samaa kalakantaa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vanhakin sopimus olisi parempi vaihtoehto kuin kokonaan sopimukseton tila, sanoo maatalous- ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja\u00a0Jukka-Pekka Kataja.<\/p>\n
Suomalais-norjalainen tutkijaryhm\u00e4 on tuottanut uutta tietoa neuvottelujen pohjaksi. Tenojoen vesist\u00f6 on Pohjois-Atlantin merkitt\u00e4vimpi\u00e4 lohen lis\u00e4\u00e4ntymisalueita. Vesist\u00f6ss\u00e4 voidaan erottaa noin 30 geneettisesti erilaista lohipopulaatiota. N\u00e4iden joukossa on useita kalakantoja, joiden tila on huono. Heikkoja kalakantoja on erityisesti yl\u00e4juoksulla kutevissa lohissa. Yl\u00e4juoksun kalakannat nousevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ensimm\u00e4isin\u00e4 vesist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kalastusrajoitukset on biologisesti perusteltua painottaa kalastuskauden alkupuolelle.<\/p>\n
Nykyist\u00e4 tiukempia kalastusrajoituksia on kuitenkin odotettavissa kaikkeen Tenojoella harjoitettavaan kalastukseen. Pitk\u00e4n ajan saalistilastot osoittavat, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymisen kannalta arvokkaimmat eli suurikokoiset ja useamman merivuoden naaraslohet ovat v\u00e4hentyneet koko vesist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Suomi ja Norja ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Tenojoen lohikantojen elpyminen vaatii nykyist\u00e4 tiukempia kalastusrajoituksia. Samaa mielt\u00e4 ollaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 kalastuksen s\u00e4\u00e4telyn tulee perustua parhaaseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaan tieteelliseen tietoon ja olla joustavaa, koska luontainen vaihtelu lohikannoissa on suurta. S\u00e4\u00e4telyn tehoa saadaan parhaiten lis\u00e4tty\u00e4 kohdistamalla rajoituksia harkitusti kaikkiin kalastusmuotoihin.<\/p>\n
\u2013 Neuvottelup\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on edelleen kalastusrajoitusten mitoitus ja kohdentaminen. Erityisesti matkailukalastukseen kohdistuvissa kalastusrajoituksissa on viel\u00e4 neuvoteltavaa maiden v\u00e4lill\u00e4, arvioi osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Pentti L\u00e4hteenoja\u00a0maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 j\u00e4rjesti avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Tenojoen kalastussopimusneuvotteluista Utsjoella 16.8.2015. Suomi ja Norja ovat neuvotelleet kolmen vuoden ajan nykyisen, vuonna 1989 tehdyn Tenojoen kalastussopimuksen uudistamisesta. Neuvottelut ovat ratkaisuvaiheessa.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3209,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3208\/revisions\/3209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3208"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}