Valtion lis\u00e4lainan otolle on olemassa todellinen vaihtoehto. Viiden miljardin lainatarpeesta ainakin kolme miljardia voitaisiin kattaa ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudenlainen talousmalli, kiertotalous. N\u00e4in ehdottavat Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra, It\u00e4meren suojeluun keskittyv\u00e4 Baltic Sea Action Group BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.<\/p>\n
Suomelle uutta kasvua voitaisiin luoda kiertotaloudella, jonka arvonlis\u00e4 kansantaloudelle olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muutamilla toimialoilla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2,5 miljardia. Ravinnekierron parantaminen lis\u00e4isi pottia viel\u00e4 510 miljoonalla, kertoo Sitran konsulttiyhti\u00f6 Gaialla teett\u00e4m\u00e4, piakkoin valmistuva raportti \u201dRavinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle\u201d.<\/p>\n
Selvityksen keskeiset tulokset ovat jo selvill\u00e4. Neitseellisist\u00e4 luonnonvaroista per\u00e4isin olevien ravinteiden korvaaminen ravinteiden kierron parantamisella kasvattaisi suomalaisten yritysten liiketoimintaa. Tehokkaampi ravinnekierto parantaisi my\u00f6s Suomen raaka-aine- ja proteiiniomavaraisuutta ja vaikuttaisi vaihtotaseeseen. Esimerkiksi tuontisoijan korvaaminen kotimaisen h\u00e4rk\u00e4pavun viljelyll\u00e4 parantaisi Suomen vaihtotasetta noin 50 miljoonalla eurolla.<\/p>\n
Ravinnekierron mahdollisuudet tarjoavat askeleen kohti uutta kiertotalouden talousmallia tilanteessa, jossa Suomi hakee uusia menestymisen ratkaisuja. Kiertotaloudessa neitseellisten luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n korvaa resurssien kierr\u00e4tys ja materiaalit sek\u00e4 arvo kiert\u00e4v\u00e4t. Tuotteille luodaan lis\u00e4arvoa palveluilla ja \u00e4lykkyydell\u00e4.<\/p>\n
”K\u00e4siss\u00e4mme on nyt mahdollisuus, joka rakentaa uutta eik\u00e4 leikkaa”, Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava\u00a0Mari Pantsar\u00a0sanoo. H\u00e4n muistuttaakin, ett\u00e4 juuri nyt Suomen hallitusohjelman toimeenpanossa olisi uskallettava tehd\u00e4 selkeit\u00e4 valintoja bio- ja kiertotalouden edist\u00e4miseksi. \u201dKannattaisi keskitty\u00e4 muutamaan k\u00e4rkeen, joilla luodaan uutta kasvua ja saavutetaan kansantaloudellista hy\u00f6ty\u00e4.\u201d<\/p>\n
BSAG:n hallituksen puheenjohtaja\u00a0Ilkka Herlin\u00a0on samoilla linjoilla: ”Ravinteita kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme sek\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 resursseja ett\u00e4 luoda uutta liiketoimintaa. Samalla parannamme kustannustehokkaasti It\u00e4meren tilaa.”<\/p>\n
Gaian hallituksen puheenjohtaja\u00a0Pasi Rinne\u00a0muistuttaakin, ett\u00e4 \u201dtehokkaamman ravinnekierron kansantaloudelliset hy\u00f6dyt eiv\u00e4t synny ilman yrityksi\u00e4\u201d. Sitran johtava asiantuntija\u00a0Kari Herlevi\u00a0toteaa, ettei muutos ole helppo: \u201dKiertotalouden toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 uutta ajattelua, rohkeaa organisaatiorajat ja toimialat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 muutoksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n
Sitra, BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat jo aiemmin ehdottaneet Suomelle kolmea keinoa maamme talouskasvun ja It\u00e4meren tilan parantamiseksi. Ensimm\u00e4isen\u00e4 toimenpiteen\u00e4 kymmenen prosenttia Suomessa syntyv\u00e4st\u00e4 lannasta pit\u00e4\u00e4 jo vuonna 2020 jalostaa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyiksi kierr\u00e4tyslannoitteiksi. Vuonna 2023 puolestaan kaikki Suomen bioj\u00e4tteet otetaan talteen ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2035, Suomen j\u00e4tevesist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 saada kierr\u00e4tykseen fosforin lis\u00e4ksi typpi ja hiili.<\/p>\n
\u201dToimenpide-ehdotukset ovat kunnianhimoisia, mutta mahdollisia saavuttaa.\u00a0Ne edellytt\u00e4v\u00e4t uusien toimintamallien luomista, vanhoista toimintamalleista luopumista sek\u00e4 uuden teknologian kehitt\u00e4mist\u00e4\u201d, sanoo professori\u00a0Lassi Linnanen\u00a0Lappeenrannan teknillisest\u00e4 yliopistosta.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Valtion lis\u00e4lainan otolle on olemassa todellinen vaihtoehto. Viiden miljardin lainatarpeesta ainakin kolme miljardia voitaisiin kattaa ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudenlainen talousmalli, kiertotalous. N\u00e4in ehdottavat Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahasto Sitra, It\u00e4meren suojeluun keskittyv\u00e4 Baltic Sea Action Group BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3227","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3227","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3227"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3227\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3228,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3227\/revisions\/3228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3227"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}