{"id":3231,"date":"2015-08-27T17:05:33","date_gmt":"2015-08-27T14:05:33","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3231"},"modified":"2015-08-27T17:05:33","modified_gmt":"2015-08-27T14:05:33","slug":"suolapulssi-ei-riittanyt-hapettamaan-kaikkia-itameren-paaaltaan-syvanteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/08\/suolapulssi-ei-riittanyt-hapettamaan-kaikkia-itameren-paaaltaan-syvanteita\/","title":{"rendered":"Suolapulssi ei riitt\u00e4nyt hapettamaan kaikkia It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4nteit\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Joulukuussa 2014 It\u00e4mereen saapuneen suolapulssin vaikutukset ulottuvat nyt Suomenlahden suulle. Pulssin vaikutus on kuitenkin laantunut, eik\u00e4 se pysty hapettamaan kokonaan It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4nteiden rikkivetypitoista vesimassaa.<!--more--><\/p>\n<p>Suomenlahden avomerialueella syv\u00e4n veden happitilanne on viime vuotta parempi. Lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t sen sijaan olivat sek\u00e4 Suomenlahdella ett\u00e4 Saaristomerell\u00e4 viime vuoden elokuuta suurempia. N\u00e4in kertovat SYKEn tutkimusalusten Arandan ja Muikun juuri p\u00e4\u00e4ttyneiden seurantamatkojen tulokset.<\/p>\n<p>Tanskan salmien kautta It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaaseen joulukuussa 2014 virranneen suolaisen ja hapekkaan veden vaikutus n\u00e4kyi edelleen elokuussa Gotlannin it\u00e4puolisen alueen syv\u00e4nteiss\u00e4 asti. Kuten kes\u00e4kuun seurantamatkalla, havaittiin Gotlannin pohjoispuolen syv\u00e4nteiden vedet hapettomiksi my\u00f6s elokuun matkalla. Arandan kes\u00e4kuun matkaan verrattuna hapekkaan veden alue oli jonkin verran pienentynyt Gotlannin saaren koillispuolella.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4altaaseen virrannut suolainen, aiempaa raskaampi vesi on osin syrj\u00e4ytt\u00e4nyt vanhan pohjanl\u00e4heisen hapettoman ja ravinnepitoisen veden, joka puolestaan on siirtynyt kohti Suomenlahden suuta. Hapettoman veden p\u00e4\u00e4tyminen Suomenlahdelle riippuu tulevan syksyn ja talven s\u00e4\u00e4- ja virtausoloista.<\/p>\n<p>Syv\u00e4n veden fosfaattifosforin pitoisuus It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla ja Suomenlahden suulla on alentunut selv\u00e4sti vuoden takaiseen verrattuna. Osa t\u00e4st\u00e4 fosforista on suolaisemman veden syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 siirtynyt ylempiin vesikerroksiin.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4 vesi ei merkitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4se virtaamaan Pohjanlahdelle merenpohjan kynnysten vuoksi. Niinp\u00e4 Selk\u00e4meren happitilanne on edelleen pysynyt kohtuullisen hyv\u00e4n\u00e4 ja Per\u00e4meren syv\u00e4nteiden happitilanne on erinomainen. Selk\u00e4meren syv\u00e4nteiden fosforipitoisuus on noussut.<\/p>\n<p>Suomenlahden ulkomeren syv\u00e4nteiden kes\u00e4aikainen happitilanne oli parempi kuin kymmeneen viime vuoteen. Rikkivety\u00e4 havaittiin ainoastaan Viron rannikon l\u00e4heisill\u00e4 syvill\u00e4 alueilla ja Suomenlahden suulla. Viime vuotta parempaan happitilanteeseen vaikutti keskeisesti se, ettei p\u00e4\u00e4altaan v\u00e4h\u00e4happista ja ravinteikasta syv\u00e4vett\u00e4 ole kuluneen kes\u00e4n s\u00e4\u00e4olosuhteissa p\u00e4\u00e4ssyt virtaamaan Suomenlahdelle, toisin kuin esimerkiksi kes\u00e4ll\u00e4 2014.<\/p>\n<p>My\u00f6s tutkimusalus Muikun havaintopaikoilla Suomenlahden ulkosaaristossa pohjanl\u00e4heisen veden ja merenpohjan happitilanne oli p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4. Pohjasedimentin ja pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen tila oli samankaltainen kuin viiten\u00e4 edellisen\u00e4 vuonna. Huonokuntoisia pohjia esiintyy vuodesta toiseen samoilla sis\u00e4saariston alueilla, joilla vedenvaihto on heikkoa ja pohjassa runsaasti happea kuluttavaa eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta.<\/p>\n<p>Viime vuoden helmi-maaliskuun suolapulssi ja erityisesti joulukuun suuri pulssi ovat toistaiseksi katkaisseet koko 2000-luvun jatkuneen hapettoman pohja-alueen laajenemisen It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla. Pulssit seurannaisvaikutuksineen vaikuttavat todenn\u00e4k\u00f6isesti jatkossakin It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan tilaan ja ekosysteemin toimintaan sek\u00e4 heijastuvat v\u00e4lillisesti my\u00f6s Suomenlahden ja Pohjanlahden tilaan. SYKEn merikeskus jatkaa suolapulssin ja sen vaikutusten seurantaa ja tutkimusta tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden It\u00e4meren tilaa tutkivien laitosten kanssa sek\u00e4 tiedottaa ty\u00f6n tuloksista.<\/p>\n<p>Merentutkimusalus Arandaan ja merentutkimukseen voi tutustua Helsingin Etel\u00e4rannan Pakkahuoneen laiturissa 10. syyskuuta, kun aluksella on avoimet ovet kello 9-18.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joulukuussa 2014 It\u00e4mereen saapuneen suolapulssin vaikutukset ulottuvat nyt Suomenlahden suulle. Pulssin vaikutus on kuitenkin laantunut, eik\u00e4 se pysty hapettamaan kokonaan It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4nteiden rikkivetypitoista vesimassaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3231","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3231"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3232,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3231\/revisions\/3232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3231"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}