{"id":3234,"date":"2015-08-31T11:56:46","date_gmt":"2015-08-31T08:56:46","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3234"},"modified":"2015-08-31T11:56:46","modified_gmt":"2015-08-31T08:56:46","slug":"infrarakentamisessa-kasvuodotuksia-loppuvuodeksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/08\/infrarakentamisessa-kasvuodotuksia-loppuvuodeksi\/","title":{"rendered":"Infrarakentamisessa kasvuodotuksia loppuvuodeksi"},"content":{"rendered":"<p>Infrarakentamisen tuore suhdannebarometri ennakoi infrarakentaminen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n seuraavan puolen vuoden aikana. N\u00e4kym\u00e4t ovat kasvusuuntaiset etenkin l\u00e4hikuukausina, ja alan yrityksiss\u00e4 arvioidaan markkinoiden kehittyv\u00e4n my\u00f6nteisesti my\u00f6s alkutalvesta. Ensi vuoden osalta ep\u00e4varmuus on kuitenkin viel\u00e4 suurta.<!--more--><\/p>\n<p>Rakennusteollisuus RT:n p\u00e4\u00e4ekonomistin\u00a0Sami Pakarisen\u00a0mukaan isot projektit ovat pit\u00e4neet ty\u00f6kantaa yll\u00e4, mutta niiden p\u00e4\u00e4ttyminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kapasiteettia vapaaksi. Uusia suuria liikenneinvestointeja ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Sen sijaan hallitusohjelman k\u00e4rkihankkeissa on kohdistettu teiden ja ratojen korjausvelan v\u00e4hent\u00e4miseen kaikkiaan 600 miljoonan euron lis\u00e4paketti tulevalle kolmelle vuodelle.<\/p>\n<p>\u201dOdotukset perusv\u00e4yl\u00e4npidon osalta ovat nyt korkealla, mutta konkretiaa on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4panostuksen rahoitus on yh\u00e4 ratkaisematta eik\u00e4 siit\u00e4 sis\u00e4ltynyt valtiovarainministeri\u00f6n talousarvioesitykseen kuin pieni siivu. Katseet on nyt suunnattu syyskuun alun hallituksen budjettiriiheen, jossa k\u00e4rkihankkeita on tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4\u201d, sanoo INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja\u00a0Harri Kailasalo\u00a0Lemmink\u00e4iselt\u00e4. Lis\u00e4ksi Kailasalo muistuttaa, ett\u00e4 infrarakentamisen kustannustaso on nyt edullisimmillaan ja tilaaja saa euroilleen eniten vastinetta.<\/p>\n<p>Rakentamisen aktiviteetti painottuu vahvasti Uudellemaalle. Infrarakentamisen suhdannebarometriin osallistuneiden yritysten kuluvan vuoden liikevaihdosta 40 prosenttia arvioidaan koostuvan Uudeltamaalta. Toiseksi suurin alue on l\u00e4ntinen Suomi, joka barometrissa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Tampereen talousalueen.<\/p>\n<p>Kyselyyn vastanneiden yritysten kapasiteetin k\u00e4ytt\u00f6aste oli 85 prosenttia. Yrityksist\u00e4 kommentoidaan kilpailun olevan kire\u00e4\u00e4 ja urakoiden hintataso on painunut alas.<\/p>\n<p>Rakennusteollisuus RT julkaisi elokuussa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa uuden infrarakentamisen suhdannebarometrin. Barometri on tarkoitus toteuttaa jatkossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdesti vuodessa. Infrabarometri t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksia ja pyrkii antamaan ajantasaisen kuvan inframarkkinoiden tulevasta kehityksest\u00e4.<\/p>\n<p>Barometrin vastaajina ovat Rakennusteollisuuteen kuuluvan INFRA ry:n j\u00e4senyritykset. Barometriin vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 yli 2 miljardia euroa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Infrarakentamisen tuore suhdannebarometri ennakoi infrarakentaminen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n seuraavan puolen vuoden aikana. N\u00e4kym\u00e4t ovat kasvusuuntaiset etenkin l\u00e4hikuukausina, ja alan yrityksiss\u00e4 arvioidaan markkinoiden kehittyv\u00e4n my\u00f6nteisesti my\u00f6s alkutalvesta. Ensi vuoden osalta ep\u00e4varmuus on kuitenkin viel\u00e4 suurta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3234","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3234"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3235,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3234\/revisions\/3235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3234"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}