{"id":3268,"date":"2015-09-01T09:10:08","date_gmt":"2015-09-01T06:10:08","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3268"},"modified":"2015-09-01T09:10:08","modified_gmt":"2015-09-01T06:10:08","slug":"pohjoismainen-kosteikkopaiva-muistuttaa-lahikosteikkojen-suojelun-merkityksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/09\/pohjoismainen-kosteikkopaiva-muistuttaa-lahikosteikkojen-suojelun-merkityksesta\/","title":{"rendered":"Pohjoismainen kosteikkop\u00e4iv\u00e4 muistuttaa l\u00e4hikosteikkojen suojelun merkityksest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Maailman kosteikkop\u00e4iv\u00e4 (World Wetlands Day), jota Pohjoismaissa vietet\u00e4\u00e4n 2. syyskuuta, muistuttaa l\u00e4hikosteikkojen suojelun merkityksest\u00e4. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke kannustaa maanomistajia ymp\u00e4ri Suomen perustamaan ja kunnostamaan kosteikkoja.<!--more--><\/p>\n<p>Kosteikot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t maatalouden ravinteiden virtaamista j\u00e4rviin, suojaavat tulvilta, tuovat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 vesilinnuille ja muutenkin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4hiluonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n<p>Pohjoismaissa vietet\u00e4\u00e4n keskiviikkona 2.9. pohjoismaista kosteikkop\u00e4iv\u00e4\u00e4. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa on perustettu tai kunnostettu valmiiksi eri puolille Suomea yhteens\u00e4 47 esimerkkikohdetta, joiden yhteispinta-ala on yli 220 hehtaaria. Lis\u00e4ksi on neuvottu kymmenien kosteikkohankkeiden suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksissa ja lupa-asioissa. Kiinnostusta kosteikkojen perustamiseen on ollut t\u00e4n\u00e4kin vuonna ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n<p>Paikallisilla asukkailla ja mets\u00e4stysseurojen j\u00e4senill\u00e4 on ollut ratkaiseva merkitys kosteikkohankkeiden k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4, sill\u00e4 heill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa alueista ja paikallisten suhtautumisesta kosteikkoihin. Paikalliselta taholta k\u00e4ynnistyv\u00e4t kosteikkohankkeet ovatkin olleet Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa parhaiten menestyvi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in maanomistajat sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen ja erityisesti kosteikon hoitoon tulevina vuosina, mik\u00e4 on elinymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4ilymisen kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kosteikkojen perustamisessa ja kunnostamisessa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ja mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t maanomistajat ovat olleet avainasemassa. Heill\u00e4 on usein huoli siit\u00e4, ett\u00e4 monet aiemmin hyv\u00e4t vesilintujen elinymp\u00e4rist\u00f6t ovat luontaisen kasvillisuuden muutoksen tai hoidon puutteessa heikentyneet tai muuttuneet jopa kokonaan kelvottomiksi. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikoilla maanomistajat tai mets\u00e4stysseurojen j\u00e4senet ovat tehneet tyypillisesti kymmeni\u00e4 tai jopa satoja tunteja talkoot\u00f6it\u00e4 kosteikon perustamisen eri vaiheissa. Osalla n\u00e4ist\u00e4 kosteikoista mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n, mutta monet kosteikot ovat kokonaan mets\u00e4styksen ulkopuolella ja toimivat vesilintujen muuton aikaisina ruokailu- ja lev\u00e4hdysalueina.<\/p>\n<p>Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on merkitt\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen rooli kosteikkoluonnon suojelussa, koska merkitt\u00e4v\u00e4 osa Euroopan vesilinnuista pesii maassamme. Monimuotoisessa kosteikkoluonnossa viihtyy my\u00f6s valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuta lajistoa. Palautetut kosteikkoelinymp\u00e4rist\u00f6t parantavat jopa pintavesien laatua, tasoittavat tulvavirtaamia ja voivat olla merkitt\u00e4vi\u00e4 virkistysk\u00e4ytt\u00f6kohteita.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailman kosteikkop\u00e4iv\u00e4 (World Wetlands Day), jota Pohjoismaissa vietet\u00e4\u00e4n 2. syyskuuta, muistuttaa l\u00e4hikosteikkojen suojelun merkityksest\u00e4. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke kannustaa maanomistajia ymp\u00e4ri Suomen perustamaan ja kunnostamaan kosteikkoja.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3268","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3268","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3268"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3268\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3269,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3268\/revisions\/3269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3268"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3268"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3268"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}