{"id":3301,"date":"2015-09-24T09:21:51","date_gmt":"2015-09-24T06:21:51","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3301"},"modified":"2015-09-24T09:21:51","modified_gmt":"2015-09-24T06:21:51","slug":"merkittava-tutkimusrahoitus-pohjanlahden-kestavaan-hyodyntamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/09\/merkittava-tutkimusrahoitus-pohjanlahden-kestavaan-hyodyntamiseen\/","title":{"rendered":"Merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimusrahoitus Pohjanlahden kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"<p>Ilmatieteen laitoksen koordinoima, Pohjanlahden kest\u00e4v\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia tutkiva SmartSea-hanke on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta. Hankkeessa on mukana kahdeksan tutkimuslaitosta.<!--more--><\/p>\n<p>Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto on valinnut nelj\u00e4 hanketta uuteen &#8221;Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi&#8221; -tutkimusohjelmaan.<\/p>\n<p>SmartSea-hankkeen tavoitteena on tukea Pohjanlahden seudun merialan elinkeinotoiminnan kasvua. Pohjanlahti on merkitt\u00e4v\u00e4 resurssi mm. kalankasvatuksen ja tuulivoiman n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja my\u00f6s Pohjanlahden geologisten luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on mahdollista.<\/p>\n<p>Pohjanlahti on my\u00f6s alue, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa tuntuvasti olosuhteisiin, j\u00e4\u00e4talvien ankaruudesta kalakantojen vahvuuteen. Nopea merialan elinkeinotoiminnan kasvu ja ilmastonmuutoksen seuraukset voivat johtaa eri toimintojen ristiriitoihin ja vahingoittaa Pohjanlahden meriekosysteemi\u00e4. Hanke pyrkii tunnistamaan riskit ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja meren kest\u00e4v\u00e4lle k\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n<p>SmartSea-hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lis\u00e4ksi hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4sti, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskej\u00e4 meriluonnolle ja kehitet\u00e4\u00e4n uusia menetelmi\u00e4 kalankasvatukselle. T\u00e4rke\u00e4 osa hanketta on sinisen kasvun eli mereen liittyv\u00e4n elinkeinotoiminnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisten ja hallinnollisten esteiden tunnistaminen.<\/p>\n<p>SmartSea tutkii my\u00f6s, voidaanko ihmistoiminnan rasitusta meriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n v\u00e4hent\u00e4\u00e4 keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimintoja, kuten kalankasvatusta ja tuulivoiman tuotantoa, samoille alueille. Hanke tuottaa merialuesuunnitteluty\u00f6kalun, jonka avulla eri toimintojen kuten rannikkorakentamisen, luonnonsuojelualueiden ja merelle sijoittuvien offshore-toimintojen riskej\u00e4 voidaan punnita. Ydinajatus on, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kasvu saavutetaan vain merialueiden k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 suunnittelulla. Samalla pystyt\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintojen v\u00e4lisi\u00e4 synergioita.<\/p>\n<p>Hanke kest\u00e4\u00e4 kuusi vuotta ja sen rahoitus on l\u00e4hes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin ja Turun yliopistot sek\u00e4 Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI.<\/p>\n<p>Suomen Akatemian strateginen rahoitus jakautuu kolmeen ohjelmaan, joihin se valitsi yhteens\u00e4 16 konsortiota ja my\u00f6nsi niille yhteens\u00e4 52,5 miljoonaa euroa vuosille 2015\u20132017.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmatieteen laitoksen koordinoima, Pohjanlahden kest\u00e4v\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia tutkiva SmartSea-hanke on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta. Hankkeessa on mukana kahdeksan tutkimuslaitosta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3301","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3301","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3301"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3301\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3302,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3301\/revisions\/3302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3301"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3301"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3301"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3301"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}