Tehokkaiden \u00f6ljyntorjuntamenetelmien tarve kasvaa, kun \u00f6ljynkuljetus ja -tuotanto arktisilla alueilla ovat yleistyneet. Suomen Akatemian Arktisen akatemiaohjelman ARCRESPO-hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 pohjoisista biomateriaaleista valmistettuja pinta-aktiivisia \u00f6ljyntorjunta-aineita, jotka hajottavat \u00f6ljyn ekologisesti arktisissa olosuhteissa.<\/p>\n
\u201dJ\u00e4\u00e4olosuhteissa tapahtuva \u00f6ljyntorjunta tarvitsee kehityst\u00e4 ja parempaa valmiustasoa. Hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n uusiin \u00f6ljyntorjuntakemikaaleihin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nanoselluloosa- ja kitosaanipohjaisia pinta-aktiivisia bionanokemikaaleja, jotka voivat hajottaa \u00f6ljy\u00e4 pieniksi pisaroiksi ja lis\u00e4t\u00e4 \u00f6ljyn luontaista biohajoavuutta vedess\u00e4\u201d, hanketta koordinoiva dosentti\u00a0Henrikki Liimatainen\u00a0Oulun yliopistosta sanoo.<\/p>\n
Arktisten alueiden vaikeat olosuhteet, kuten j\u00e4\u00e4peite, alhaiset l\u00e4mp\u00f6tilat ja aallokko, vaikeuttavat \u00f6ljyntorjuntaa. \u00d6ljyn ker\u00e4\u00e4minen mekaanisilla menetelmill\u00e4 on haastavaa erityisesti, jos tapahtuu suuri \u00f6ljyp\u00e4\u00e4st\u00f6.<\/p>\n
\u201dVaihtoehtoisesti \u00f6ljyntorjunnassa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kemikaaleja, mutta useimmat \u00f6ljyntorjuntakemikaalit ovat haitallisia vesieli\u00f6st\u00f6lle ja ihmisille. Siksi useat arktiset maat ovat kielt\u00e4neet n\u00e4iden haitallisten kemikaalien k\u00e4yt\u00f6n, joten uusille biopohjaisille \u00f6ljyntorjuntamenetelmille on tarve\u201d, Liimatainen kertoo.<\/p>\n
Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n uusia biokemikaaleja ja tutkitaan kemikaalien toimivuutta, biohajoavuutta ja toksisuutta matalissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa. Tutkimus tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihre\u00e4n kemian laboratorion professorin\u00a0Mika Sillanp\u00e4\u00e4n\u00a0kanssa. Tutkimusryhm\u00e4t ovat tehneet laaja-alaisesti selluloosaan, nanoselluloosaan ja kitosaaniin sek\u00e4 erityisesti niiden vesisovelluksiin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n
\u201dSuomessa on arktiseen \u00f6ljyntorjuntaan liittyv\u00e4\u00e4 vahvaa mekaanisten menetelmien osaamista. Lis\u00e4ksi meill\u00e4 on paljon arktista tiet\u00e4myst\u00e4 merenkulusta ja pohjoisista oloista, joten tutkimuksella saatava kemiallisen puolen tiet\u00e4mys yhdistyy hyvin t\u00e4h\u00e4n aiempaan tietopohjaan\u201d, Oulun yliopiston tohtorikoulutettava\u00a0Jonna Ojala kertoo.<\/p>\n
Arktisen \u00f6ljyntorjunnan tutkimushanke liittyy keskeisesti materiaalitutkimukseen, erityisesti biomateriaalien kehitysty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tutkimukseen ja ekologiaan. Hanke palvelee uusien \u00f6ljyntorjuntakemikaalien kehitysty\u00f6t\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 \u00f6ljyntorjunnan soveltuvuudesta arktisiin olosuhteisiin.<\/p>\n
Tutkimuksesta voivat hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti viranomaistahot, jotka vastaavat arktisten alueiden \u00f6ljyntorjuntastrategiasta ja -valmiudesta. Kehitett\u00e4vien materiaalien ymp\u00e4rille voi synty\u00e4 my\u00f6s kaupallista toimintaa niiden valmistukseen ja soveltamiseen liittyen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tehokkaiden \u00f6ljyntorjuntamenetelmien tarve kasvaa, kun \u00f6ljynkuljetus ja -tuotanto arktisilla alueilla ovat yleistyneet. Suomen Akatemian Arktisen akatemiaohjelman ARCRESPO-hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 pohjoisista biomateriaaleista valmistettuja pinta-aktiivisia \u00f6ljyntorjunta-aineita, jotka hajottavat \u00f6ljyn ekologisesti arktisissa olosuhteissa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3305","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3305"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3306,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3305\/revisions\/3306"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3305"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}