Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Jatta Marjakangas tutki v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista rasvapitoisen mikrobibiomassan tuottamista j\u00e4tevesien hiilt\u00e4 ja ravinteita hy\u00f6dynt\u00e4en. Hiivoissa ja mikroleviss\u00e4 on potentiaalia.<\/p>\n
Mikrobi\u00f6ljyj\u00e4 on tutkittu jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta korkeiden tuotantokustannusten vuoksi niist\u00e4 ei kuitenkaan ole ollut kilpailijaksi fossiilisille polttoaineille. Raaka\u00f6ljyn hinnan nousu on kuitenkin lis\u00e4nnyt kiinnostusta mikrobipohjaisiin biopolttoaineisiin.<\/p>\n
Mikrobi\u00f6ljyj\u00e4 voidaan tuottaa kasvattamalla mikrobeja j\u00e4tevedess\u00e4, jolloin j\u00e4teveden ravinteet ja hiili hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mikrobibiomassan tuottamiseen.<\/p>\n
\u2013 Yksi mikrobi\u00f6ljyjen tuotannon suurimmista kustannuksista on mikrobien ravintona k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t materiaalit. J\u00e4tevesien hy\u00f6dynt\u00e4minen tarjoaa t\u00e4h\u00e4n kustannustehokkaamman ratkaisun, Jatta Marjakangas kertoo.<\/p>\n
\u2013 J\u00e4tevesien kierr\u00e4tysmahdollisuudet ovat ajankohtainen tutkimusaihe, joten niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen mikrobi\u00f6ljyjen valmistuksessa on todella hyv\u00e4 vaihtoehto edist\u00e4\u00e4 kiertotaloutta ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n
Marjakangas tutki muun muassa palmu\u00f6ljyteollisuuden j\u00e4teveden mahdollisuuksia rasvapitoisen biomassan tuottamisessa sek\u00e4 erilaisten hiivojen ja Taiwanin luonnosta eristettyjen mikrolevien potentiaalia varastoida rasvoja. Rasvantuottokyky on keskeist\u00e4 biopolttoaineen tuotannon kannalta.<\/p>\n
J\u00e4tevesien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 on tutkittu paljon, mutta usein mikrobi\u00f6ljytutkimuksissa k\u00e4ytetyt j\u00e4tevedet on steriloitu. Suuren mittakaavan prosesseissa sterilointi ei kuitenkaan ole kustannustehokasta. Marjakangas huomasi panospullokokeissaan, ett\u00e4 sterilointi ei merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttanut\u00a0Chlorella vulgaris\u00a0-mikrolev\u00e4n kasvuun sikalan j\u00e4tevedess\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Kun lev\u00e4\u00e4 kasvatettiin sek\u00e4 steriloidussa ett\u00e4 steriloimattomassa j\u00e4tevedess\u00e4, biomassan rasvapitoisuus oli vain v\u00e4h\u00e4n pienempi steriloimattomalla j\u00e4tevedell\u00e4 kuin steriloidulla, v\u00e4ittelij\u00e4 sanoo.<\/p>\n
Lev\u00e4n kasvatuksen on ajateltu voivan toimia samanaikaisesti my\u00f6s j\u00e4tevesien puhdistajana, mutta Marjakankaan mukaan se ei ainakaan viel\u00e4 ole mahdollista.<\/p>\n
\u2013 Tutkituissa kasvuolosuhteissa\u00a0Chlorella vulgaris\u00a0-mikrolev\u00e4 eritti hiilt\u00e4 kasvaessaan, kun taas j\u00e4teveden k\u00e4sittelyn tarkoituksena on poistaa hiilt\u00e4 j\u00e4tevedest\u00e4. Samanaikaisen rasvapitoisen biomassan tuottaminen ja j\u00e4teveden k\u00e4sittely vaatii viel\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia.<\/p>\n
Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Jatta Marjakankaan kemian ja biotekniikan alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Production of Oleaginous Microbial Biomass by Reusing Wastewater tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) luonnontieteiden tiedekunnassa lauantaina 28.11.2015 kello 12 alkaen Festian pieness\u00e4 salissa 1 (Korkeakoulunkatu 8, sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti Festian p\u00e4\u00e4ovista). Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii yliopistolehtori\u00a0Anne Ojala\u00a0(Helsingin yliopisto). Tilaisuutta valvoo professori\u00a0Jaakko Puhakka\u00a0TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta.<\/p>\n
Jatta Marjakangas (28) on kotoisin Turun seudulta ja ty\u00f6skentelee tutkijana TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksella teollisen biotekniikan ja sovelletun orgaanisen kemian tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun asti.<\/p>\n