Lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja maalta tuleva fosforikuormitus ovat v\u00e4hentyneet Suomenlahdella viimeisen kymmenen vuoden aikana. It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta ty\u00f6ntyv\u00e4t ravinteet sek\u00e4 hapeton pohjanl\u00e4heinen vesi kuitenkin hidastavat Suomenlahden toipumista pitk\u00e4aikaisesta kuormituksesta. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Suomen, Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n Suomenlahti-vuoden 2014 puitteissa tehdyst\u00e4 laajasta yhteisest\u00e4 tutkimuksesta ja seurannasta.<\/p>\n
Teemavuonna ker\u00e4ttiin yhteiseen tietokantaan Suomen, Ven\u00e4j\u00e4n ja Viron Suomenlahdella tekem\u00e4t vedenlaadun mittaukset yli 15 vuoden ajalta. Tietokannassa on tietoa esimerkiksi happipitoisuudesta, ravinteista ja lev\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvaavasta a-klorofyllist\u00e4 yhteens\u00e4 55 mittauspisteelt\u00e4.<\/p>\n
\u201dLev\u00e4m\u00e4\u00e4rien v\u00e4heneminen johtuu suurelta osin tuuliolojen vaihtelusta, mik\u00e4 virtausten kautta s\u00e4\u00e4telee ravinteiden kiertoa meress\u00e4. Lis\u00e4ksi ravinnekuormituksen pieneneminen on vaikuttanut levien v\u00e4henemiseen,\u201d kertoo erikoistutkija Mika Raateoja<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta (SYKE). \u201dUlkoisen kuormituksen v\u00e4heneminen n\u00e4kyy Suomenlahden it\u00e4osissa, jossa merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset on tehty ja jossa It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan vaikutus on pienempi kuin l\u00e4ntisell\u00e4 Suomenlahdella.\u201d<\/p>\n Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus on v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosina 2004-2015 erityisesti Pietarin yhdyskuntaj\u00e4tevesien k\u00e4sittelyn uudistusohjelman kautta. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 kuormitusv\u00e4hennys on Laukaanjoen kautta tulleen lannoitetehtaan fosforip\u00e4\u00e4st\u00f6n saanti hallintaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012<\/p>\n Koko Suomenlahden tilan paranemista on kuitenkin hidastanut It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan tilanne. It\u00e4meren syv\u00e4nteiden happiolot ovat huonontuneet ja fosforivarastot kasvaneet 1990-luvun loppupuolelta alkaen. T\u00e4t\u00e4 hapetonta ja fosforipitoista vett\u00e4 tunkeutuu ajoittain Suomenlahdelle, ja se vaikuttaa Suomenlahden tilaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. \u201dIt\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta ty\u00f6ntyvien ravinteiden vaikutus koko Suomenlahden tilaan\u00a0 on aiemmin arvioitua suurempi,\u201d kuvaa Raateoja.<\/p>\n Suomen, Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n yhdistetyn tutkimus- ja seurantatiedon pohjalta annetaan my\u00f6s toimenpidesuosituksia, jotka on kohdistettu juuri Suomenlahdelle. P\u00e4\u00e4suositukset ovat esill\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4tytalolla pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 \u201dThe State and Future of the Gulf of Finland\u201d -tilaisuudessa, jossa julkaistaan my\u00f6s aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 SYKEn Policy Brief, n\u00e4k\u00f6kulmia ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille. Suositukset koskevat perinteisempi\u00e4 aiheita kuten rehev\u00f6itymisen torjumista ja meriliikenteen riskien minimoimista, sek\u00e4 uudempia haasteita kuten haitallisten aineiden, l\u00e4\u00e4keaineiden ja mikromuovin l\u00e4hteiden ja v\u00e4hent\u00e4miskeinojen selvitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n \u201dYhteisen tietokannan perusteella olemme voineet tehd\u00e4 Suomenlahdesta aikaisempaa kattavamman tila-arvion, joka huomioi Suomenlahden erityispiirteet,\u201d kertoo Suomenlahti-vuoden 2014 projektikoordinaattori Kai Myrberg <\/strong>SYKEst\u00e4. \u201dOleellista on, ett\u00e4 tietokannasta l\u00f6ytyy kattavasti my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n aluevesill\u00e4 tehdyt mittaukset. Niit\u00e4 on ollut aiemmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme vain satunnaisesti. Samalla projektissamme on korostunut kaikkien It\u00e4meren maiden yhteisty\u00f6n merkitys meren tilan parantamiseksi. Mik\u00e4\u00e4n maa ei yksin puhdista It\u00e4merta.\u201d<\/p>\n Suomenlahti-vuosi 2014 on Suomen, Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n yhteinen ohjelma Suomenlahden tilan parantamiseksi. Teemavuosi on nostanut tietoisuutta Suomenlahden ja It\u00e4meren suojelun tarpeellisuudesta ja kiireellisyydest\u00e4, sek\u00e4 lis\u00e4nnyt ymm\u00e4rryst\u00e4 meren toiminnasta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja maalta tuleva fosforikuormitus ovat v\u00e4hentyneet Suomenlahdella viimeisen kymmenen vuoden aikana. It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta ty\u00f6ntyv\u00e4t ravinteet sek\u00e4 hapeton pohjanl\u00e4heinen vesi kuitenkin hidastavat Suomenlahden toipumista pitk\u00e4aikaisesta kuormituksesta. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Suomen, Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n Suomenlahti-vuoden 2014 puitteissa tehdyst\u00e4 laajasta yhteisest\u00e4 tutkimuksesta ja seurannasta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3483","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3483","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3483"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3485,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3483\/revisions\/3485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3483"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}