Asuin- ja teollisuusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaavoitetuilta pohjavesialueilta voitaisiin pohjavedest\u00e4 tuottaa l\u00e4mp\u00f6pumpulla noin 55-60 MW l\u00e4mmitystehoa. T\u00e4ll\u00e4 teholla voitaisiin l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 noin 20-40 prosenttia Suomessa vuosittain rakennettavista asuinrakennuksista.<\/p>\n
N\u00e4in arvioi Helsingin yliopistossa ymp\u00e4rist\u00f6geologian alalta 18.12.2015 tohtoriksi v\u00e4ittelev\u00e4 Teppo Arola.<\/p>\n
Ilmastolliset muutokset, perinteisten energiavarastojen rajallisuus ja energiapoliittiset tekij\u00e4t pakottavat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n uusiutuvien energial\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
– Pohjaveden hy\u00f6dynt\u00e4minen on Suomessa l\u00e4hes kokonaan liitetty juomavesik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 pohjavett\u00e4 yleisesti k\u00e4ytet\u00e4 tai tunnisteta energial\u00e4hteen\u00e4, sanoo\u00a0Teppo Arola, joka on v\u00e4it\u00f6st\u00e4\u00e4n varten tutkinut pohjavesienergian hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4 kartoitettiin koko maan kattava asuin- ja\/tai teollisuusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien luokiteltujen pohjavesialueiden l\u00e4mmitysenergiapotentiaali ja tutkittiin, miten kaupungistuminen on vaikuttanut pohjaveden l\u00e4mp\u00f6tilaan ja sit\u00e4 kautta pohjaveden l\u00e4mmitys- ja j\u00e4\u00e4hdytysenergiapotentiaaliin Turun, Lohjan ja Lahden alueilla. Lis\u00e4ksi v\u00e4ittelij\u00e4 tutki laskennallisesti pohjaveden pitk\u00e4aikaista energiapotentiaalia 20 kerrostalon, 3 rivitalon ja kauppakeskuksen energiatarpeisiin Keski-Suomen alueelle, jossa pohjaveden luonnontilainen l\u00e4mp\u00f6tila on 4,9 celsiusastetta.<\/p>\n
Pohjavedest\u00e4 laskettua l\u00e4mmitys- ja j\u00e4\u00e4hdytystehoa ja -energiaa v\u00e4ittelij\u00e4 vertasi erityyppisten rakennusten teho- ja energiatarpeisiin. Vertauksen tuloksena m\u00e4\u00e4ritettiin konkreettinen pohjaveden energiapotentiaali.<\/p>\n
Tulosten mukaan asuin- ja teollisuusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaavoitetuilta pohjavesialueilta voitaisiin pohjavedest\u00e4 tuottaa l\u00e4mp\u00f6pumpulla noin 55-60 MW l\u00e4mmitystehoa. T\u00e4ll\u00e4 teholla voitaisiin l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 noin 20-40 prosenttia maassamme vuosittain rakennettavista asuinrakennuksista.<\/p>\n
Tutkimuksessa pohjaveden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6tilan todettiin olevan kaupunkien keskustojen alueella 3-4\u00a0celsiusastetta korkeampi kuin luonnontilaisilla alueilla. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4mpi\u00e4minen nostaa pohjavedest\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4mmitystehoa noin 50-60 prosenttia luonnontilaiseen pohjaveteen verrattuna. 50 vuoden mallinnuksessa pohjavesi my\u00f6s s\u00e4ilytti l\u00e4mmitys- ja j\u00e4\u00e4hdytyspotentiaalin suhteessa omakoti- ja rivitalojen sek\u00e4 kauppakeskuksen energiatarpeisiin.<\/p>\n
Tutkimus osoitti, ett\u00e4 pohjavett\u00e4 voidaan tehokkaasti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Suomen olosuhteissa minimiss\u00e4\u00e4n 4 celsiusasteen l\u00e4mp\u00f6tilaan asti. N\u00e4in ollen pohjavesi voi muodostaa merkitt\u00e4v\u00e4n paikallisen uusiutuvan energial\u00e4hteen Suomessa. Se on yksi tapa toteuttaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ratkaisuja, erityisesti kaupunkialueilla, jossa urbanisoituminen on l\u00e4mmitt\u00e4nyt pohjavesi\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
– Pohjavesienergian onnistunut hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 laaja-alaista pohjavesigeologista sek\u00e4 rakennusten energiatekniikan osaamista ja n\u00e4iden alojen yhteisty\u00f6t\u00e4, Teppo Arola sanoo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Asuin- ja teollisuusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaavoitetuilta pohjavesialueilta voitaisiin pohjavedest\u00e4 tuottaa l\u00e4mp\u00f6pumpulla noin 55-60 MW l\u00e4mmitystehoa. T\u00e4ll\u00e4 teholla voitaisiin l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 noin 20-40 prosenttia Suomessa vuosittain rakennettavista asuinrakennuksista.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3489","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3489"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3489\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3490,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3489\/revisions\/3490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3489"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}