{"id":3495,"date":"2015-12-11T13:57:23","date_gmt":"2015-12-11T11:57:23","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3495"},"modified":"2015-12-11T13:57:23","modified_gmt":"2015-12-11T11:57:23","slug":"sateet-nostivat-savimaiden-jokivesien-fosforipitoisuudet-huippulukemiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/12\/sateet-nostivat-savimaiden-jokivesien-fosforipitoisuudet-huippulukemiin\/","title":{"rendered":"Sateet nostivat savimaiden jokivesien fosforipitoisuudet huippulukemiin"},"content":{"rendered":"<p>Jokivesien ravinnepitoisuudet ovat olleet viime aikojen sateiden vaikutuksesta poikkeuksellisen suuria etenkin savimaiden eroosioherkill\u00e4 alueilla, ja vedet ovat eritt\u00e4in sameita. Alkuviikolla Aurajoesta, Paimionjoesta ja Uskelanjoesta otettujen vesin\u00e4ytteiden kokonaisfosforipitoisuudet kuuluvat jokien mittaushistorian suurimpiin.<!--more--><\/p>\n<p>Aurajoen alaosassa kokonaisfosforipitoisuudeksi mitattiin tiistaina 840 mikrogrammaa litrassa (\u00b5g\/l) ja automaattimittarin havaintojen perusteella\u00a0pitoisuus oli maanantaina ollut t\u00e4t\u00e4 selv\u00e4sti suurempi. T\u00e4m\u00e4n vuoden aiempien vesin\u00e4ytteiden keskipitoisuus on ollut Aurajoessa noin 160 \u00b5g\/l, mik\u00e4 on jo eritt\u00e4in suuri pitoisuus, mutta kuitenkin alle Aurajoen pitk\u00e4aikaisen vuosikeskiarvon.\u00a0 Paimionjoen kokonaisfosforipitoisuus oli tiistaina 1100 \u00b5g\/l. Typpipitoisuudet ovat kasvaneet vesist\u00f6ss\u00e4 hieman maltillisemmin kuin paljolti kiintoaineen mukana huuhtoutuvan fosforin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat kuitenkin jo alkaneet laskea.<\/p>\n<p>Kokem\u00e4enjoen fosforipitoisuus oli alkuviikolla 170 \u00b5g\/l, kun se marraskuun lopun vesin\u00e4ytteiss\u00e4 oli vain runsaat 40 \u00b5g\/l. Loimijoessa, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Kokem\u00e4enjoen alaosan ravinnetason Loimijoen laskukohdasta alajuoksulle ja mereen asti, fosforia oli automaattimittarin perusteella alkuviikolla pitk\u00e4lti yli 1000 \u00b5g\/l.<\/p>\n<p>Pitoisuudet ja vaihtelu ovat suurimpia savimaiden joissa. Ravinnepitoisuudet ja sameus ovatkin kasvaneet maltillisemmin niiss\u00e4 jokivesist\u00f6iss\u00e4, joissa ravinnetaso on normaalistikin pienempi. Kuitenkin Kiskonjoessakin mitattiin kokonaisfosforipitoisuudeksi 150 \u00b5g\/l ja Satakunnassa Etel\u00e4joessa 110 \u00b5g\/l. Paljolti turvemailta virtaavan Merikarviajoen ravinnepitoisuudet eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4v\u00e4sti nousseet, vaan t\u00e4ll\u00e4kin viikolla fosforipitoisuus oli alle 50 \u00b5g\/l. Eurajoessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mitattu poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jokivesien ravinnepitoisuudet ovat olleet viime aikojen sateiden vaikutuksesta poikkeuksellisen suuria etenkin savimaiden eroosioherkill\u00e4 alueilla, ja vedet ovat eritt\u00e4in sameita. Alkuviikolla Aurajoesta, Paimionjoesta ja Uskelanjoesta otettujen vesin\u00e4ytteiden kokonaisfosforipitoisuudet kuuluvat jokien mittaushistorian suurimpiin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3495","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3495","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3495"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3495\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3496,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3495\/revisions\/3496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3495"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3495"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3495"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3495"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}