Ruotsi ja Suomi jakavat yhteisen vastuun vesialueesta, joka sijaitsee kansainv\u00e4lisell\u00e4 Tornionjoen vesienhoitoalueella pohjoisella Per\u00e4merell\u00e4. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista on p\u00e4\u00e4st\u00e4 yksimielisyyteen ymp\u00e4rist\u00f6n tilan arvioinnista. Erot luokitteluj\u00e4rjestelmiss\u00e4 Ruotsin ja Suomen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 aineiston puute ovat aiemmin johtaneet erilaiseen arviointiin alueen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynnistettiin 2012 hanke ”Haitallisten aineiden merkitys Pohjoisen Per\u00e4meren rannikkovesien kemialliseen tilaan”, jossa kartoitettiin ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia aineita Tornion ja Haaparannan edustan rannikkoalueella. Projektin aikana ker\u00e4ttiin ja analysoitiin kala- ja sedimenttin\u00e4ytteit\u00e4 hankealueelta, jotta saatiin taustatietoa kemiallisen tilan luokittelua ja vesienhoidon toimenpiteit\u00e4 varten.<\/p>\n
Hanke on ollut hy\u00f6dyllinen, ja yhteinen arviointi alueen tilasta on voitu tehd\u00e4 monien aineiden osalta. Ruotsilla ja Suomella on kuitenkin edelleen erilainen n\u00e4kemys kemiallisen tilan luokittelusta, mik\u00e4 on johtanut erilaiseen luokitteluun Per\u00e4meren alueella. Ruotsin puolen rannikkovedet on luokiteltu ”Hyv\u00e4\u00e4 huonompaan” kemialliseen tilaan, kun taas Suomen puolella rannikkovedet on luokiteltu ”Hyv\u00e4\u00e4n” kemialliseen tilaan.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4asiassa erot luokittelussa johtuvat eroista elohopean ja pentabrominoitujen difenylieettereiden (PBDE) -pitoisuustasojen arvioinneissa. Ruotsissa ei k\u00e4ytet\u00e4 kalaston (ahven) elohopean osalta\u00a0taustapitoisuutta, mink\u00e4 vuoksi Vesipuitedirektiivin kemiallisen tilan luokittelun raja-arvo elohopealle on Ruotsissa paljon alhaisempi kuin Suomessa. T\u00e4m\u00e4 johtaa erilaiseen luokitteluun. Korkeampia elohopeapitoisuuksia ahvenista mitattiin Simon ja Tornion edustoilta, mill\u00e4 alueilla n\u00e4ytekalat olivat my\u00f6s suurempia. Kaloista mitatut elohopeapitoisuudet ovat kuitenkin pienempi\u00e4 kuin Euroopan Unionin (EU) m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ravintona k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4lle kalalle. Ruotsi on my\u00f6s ottanut jo k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden haitallisia aineita koskevan direktiivin (Direktiivi 2013\/39\/EU) mukaiset vanhojen aineiden p\u00e4ivitetyt raja-arvot, mik\u00e4 johtaa erilaiseen luokitteluun PBDE:n osalta Suomessa ja Ruotsissa.<\/p>\n
Koska erot luokittelussa johtuvat eroista direktiivin tulkinnassa kansallisella tasolla, niin kemiallisen tilan luokittelua ei voida t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sovittaa yhteen alueellisella tasolla. Yhten\u00e4ist\u00e4minen voidaan tehd\u00e4 seuraavan kemiallisen tilan luokittelun yhteydess\u00e4 vuonna 2018, kun uutta prioriteettiainedirektiivi\u00e4 tulee soveltaa, mik\u00e4li Suomi ja Ruotsi sopivat kansallisella tasolla yhteisist\u00e4 suuntaviivoista.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ruotsi ja Suomi jakavat yhteisen vastuun vesialueesta, joka sijaitsee kansainv\u00e4lisell\u00e4 Tornionjoen vesienhoitoalueella pohjoisella Per\u00e4merell\u00e4. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista on p\u00e4\u00e4st\u00e4 yksimielisyyteen ymp\u00e4rist\u00f6n tilan arvioinnista. Erot luokitteluj\u00e4rjestelmiss\u00e4 Ruotsin ja Suomen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 aineiston puute ovat aiemmin johtaneet erilaiseen arviointiin alueen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3497","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3497"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3498,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3497\/revisions\/3498"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3497"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}