Helsingin ensimm\u00e4inen l\u00e4hell\u00e4 keskustaa sijaitseva luonnonmukainen hulevesirakenne, joka k\u00e4sittelee sade- ja sulamisvesi\u00e4, on valmistunut Maunulanpuistoon. K\u00e4sittely perustuu biosuodatukseen, jolla entisen Maaliikennekeskuksen ja Mets\u00e4l\u00e4ntien hulevesist\u00e4 puhdistetaan raskasmetalleja ja ravinteita ennen niiden johtamista Haaganpuroon.<\/p>\n
Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesi\u00e4, jotka ovat per\u00e4isin rakennetuilta, vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6milt\u00e4 pinnoilta. Ne ker\u00e4\u00e4v\u00e4t esimerkiksi katoilta ja teilt\u00e4 raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka kuormittavat erityisesti pienvesi\u00e4.<\/p>\n
Maunulanpuistossa hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viiv\u00e4stysaltaaseen, joka poistaa vedest\u00e4 kiintoainetta. Sen j\u00e4lkeen vesi ohjautuu ravinteita ja raskasmetalleja sitovalle alueelle, joissa suodatukseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tulvaniitty\u00e4 ja kosteikkokasveja sek\u00e4 niiden alla olevia useita hiekkakerroksia.\u00a0Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpurossa esiintyv\u00e4n taimenkannan elinehtoja sek\u00e4 pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa.<\/p>\n
Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 sadem\u00e4\u00e4ri\u00e4. Kaupungeissa sade- ja sulamisvedet voivat aiheuttaa tulvia ja pienvesien kuormittumista. Biosuodatusrakenne on osa kaupungin vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4 ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.<\/p>\n
\u201dHelsingin kaupungin hulevesistrategiassa tavoitteena on hulevesien imeytt\u00e4minen syntypaikalla ja niiden johtaminen avoimissa hulevesij\u00e4rjestelmiss\u00e4\u201d,\u00a0P\u00e4ivi Islander\u00a0rakennusvirastosta kertoo.<\/p>\n
Luonnonmukaisilla hallintamenetelmill\u00e4 hulevesi\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 puhdistamaan ett\u00e4 viivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisesti ja tehokkaasti.<\/p>\n
\u201dSen sijaan ett\u00e4 hulevedet johdetaan mahdollisimman nopeasti pois, ongelma voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 resurssiksi: luonnonmukaiset ratkaisut kuten viherkatot, kosteikot, avo-ojat ja erilaiset viiv\u00e4stysaltaat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vihreytt\u00e4 ja viihtyvyytt\u00e4 kaupungissa ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t samalla tulvariski\u00e4\u201d, sanoo ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen\u00a0Kajsa Rosqvist.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4ntyneet sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat haaste my\u00f6s muualla It\u00e4meren alueella. Esimerkiksi Malm\u00f6ss\u00e4 koettiin syyskuussa 2014 rankimmat sateet 150\u2013200 vuoteen. Sateet aiheuttivat laajoja tulvia, joissa vahingoittuneiden talojen ja kellareiden kunnostamiskustannukset olivat mittavat. Augustenborgin kaupunginosassa, jossa erilaisia luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja on toteutettu, l\u00e4hes v\u00e4ltyttiin tulvavahingoilta.<\/p>\n
L\u00e4hivesien suojelu on ollut tavoitteena vuoden vaihteessa p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 EU LIFE+ -rahoitteisessa CITYWATER \u2013 Benchmarking water protection in cities -hankkeessa, jonka puitteissa biosuodatusratkaisu on Maunulanpuistoon toteutettu.<\/p>\n
CITYWATER-hanke oli osa Helsingin ja Turun koordinoimaa It\u00e4merihaastetta. It\u00e4merihaaste on kansainv\u00e4linen verkosto paikallisille vesiensuojelutoimia toteuttaville tahoille It\u00e4meren valuma-alueella.<\/p>\n
Ty\u00f6 hulevesien luonnonmukaisen hallinnan parissa jatkuu Helsingiss\u00e4 uudessa Interreg Central Baltic-rahoitteisessa iWater \u2013 Integrated Storm Water Management -hankkeessa, jossa tavoitellaan hulevesien kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kokonaisvaltaista hallintaa It\u00e4meren maiden kaupungeissa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingin ensimm\u00e4inen l\u00e4hell\u00e4 keskustaa sijaitseva luonnonmukainen hulevesirakenne, joka k\u00e4sittelee sade- ja sulamisvesi\u00e4, on valmistunut Maunulanpuistoon. K\u00e4sittely perustuu biosuodatukseen, jolla entisen Maaliikennekeskuksen ja Mets\u00e4l\u00e4ntien hulevesist\u00e4 puhdistetaan raskasmetalleja ja ravinteita ennen niiden johtamista Haaganpuroon.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3550","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3550","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3550"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3550\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3551,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3550\/revisions\/3551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3550"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3550"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3550"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3550"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}