{"id":3594,"date":"2016-02-08T08:28:58","date_gmt":"2016-02-08T06:28:58","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3594"},"modified":"2016-02-08T08:28:58","modified_gmt":"2016-02-08T06:28:58","slug":"muoviroskan-kulkeutumista-itamereen-ryhdytaan-selvittamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2016\/02\/muoviroskan-kulkeutumista-itamereen-ryhdytaan-selvittamaan\/","title":{"rendered":"Muoviroskan kulkeutumista It\u00e4mereen ryhdyt\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p>Kaikesta mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 roskasta arviolta jopa 80 prosenttia on per\u00e4isin mantereelta, ja t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suurin osa on muoviroskaa. BLASTIC on It\u00e4merta ymp\u00e4r\u00f6ivien maiden uusi yhteinen EU-hanke, jossa selvitet\u00e4\u00e4n mist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 ja mit\u00e4 reittej\u00e4 pitkin roskat ajautuvat kaupungeista It\u00e4mereen. Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 ry on mukana johtamassa projektin viestint\u00e4\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>BLASTIC-hankkeen tavoitteena on kartoittaa jo olemassa olevaa tietoa meriroskan vaikutuksista ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia keinoja ker\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tietoa erityisesti muovisen meriroskan l\u00e4hteist\u00e4 ja kulkureiteist\u00e4. Hankkeessa kootaan s\u00e4hk\u00f6inen tietopankki muun muassa kustannustehokkaista seurantamenetelmist\u00e4 roskaantumisen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>\u2013 Merenhoitosuunnittelussa on jo pitk\u00e4\u00e4n kaivattu tietoa jokivesien mukana kulkevasta roskasta. BLASTIC kehitt\u00e4\u00e4 erityisesti t\u00e4m\u00e4n tyyppisen tiedon keruuseen soveltuvaa seurantamenetelm\u00e4\u00e4. SYKE on mukana kokoamassa jo olemassa olevaa tietoa hankkeen sidosryhmien ja tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kuvailee erikoistutkija Outi Set\u00e4l\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta (SYKE).<\/p>\n<p>It\u00e4merta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kaupungit ovat projektissa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa, ja Turku tulee toimimaan Suomen pilottialueena. Turussa tutkitaan muun muassa Aurajoen osuutta kulkeutumisreittin\u00e4 It\u00e4meren roskaantumiseen.<\/p>\n<p>\u2013 Hankkeen avulla pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan kansalaisille ja kunnille sek\u00e4 muille paikallisille toimijoille tietoa alati kasvavasta vesist\u00f6jen roskaantumisongelmasta ja jakamaan ohjeistuksia, jotta roskaantumisreitit saataisiin estetty\u00e4 jo niiden alkul\u00e4hteill\u00e4, summaa Turun kaupungin vs. ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelusuunnittelija Pekka Salminen.<\/p>\n<p>Projektin p\u00e4\u00e4tteeksi koko It\u00e4meren alue saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kattavan ja konkreettisen toimenpideohjeistuksen muoviroskan kartoittamiseen ja ehk\u00e4isyyn.<\/p>\n<p>\u2013 Yhdistyksess\u00e4mme on toteutettu rantojen roskaantumisen seurantaa jo joitakin vuosia. N\u00e4emme t\u00e4rke\u00e4ksi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa jokien ja sit\u00e4 kautta It\u00e4meren roskaantumisesta, kertoo Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 ry:n projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hanna Haaksi.<\/p>\n<p>Projektin p\u00e4\u00e4partnerina toimii H\u00e5ll Sverige Rent Ruotsista. Yhteisty\u00f6partnereina ovat SYKEn ja Turun kaupungin lis\u00e4ksi, IVL Svenska Milj\u00f6institutet, Foundation for Environmental Education (FEE) Latvia, Tallinnan kaupunki ja Stockholm Environment Institute (SEI) Tallinn Centre.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaikesta mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 roskasta arviolta jopa 80 prosenttia on per\u00e4isin mantereelta, ja t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suurin osa on muoviroskaa. BLASTIC on It\u00e4merta ymp\u00e4r\u00f6ivien maiden uusi yhteinen EU-hanke, jossa selvitet\u00e4\u00e4n mist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 ja mit\u00e4 reittej\u00e4 pitkin roskat ajautuvat kaupungeista It\u00e4mereen. Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 ry on mukana johtamassa projektin viestint\u00e4\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3594","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3594"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3594\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3595,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3594\/revisions\/3595"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3594"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3594"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3594"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}