{"id":3606,"date":"2016-02-12T11:50:11","date_gmt":"2016-02-12T09:50:11","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3606"},"modified":"2016-02-12T11:51:05","modified_gmt":"2016-02-12T09:51:05","slug":"vesien-tilan-seuranta-uudistuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2016\/02\/vesien-tilan-seuranta-uudistuu\/","title":{"rendered":"Vesien tilan seuranta uudistuu"},"content":{"rendered":"<p>Tekninen kehitys on tuonut uusia menetelmi\u00e4 vesist\u00f6jen tilan seurantaan. Toistaiseksi seuranta nojautuu l\u00e4hes kokonaan perinteiseen n\u00e4ytteenottoon ja laboratorioanalyyseihin, mutta tavoitteena on ottaa uudet menetelm\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n veden laadun rutiiniseurannassa jo l\u00e4hivuosina.<!--more--><\/p>\n<p>Uusia kustannustehokkaita menetelmi\u00e4 tarvitaan mm. resurssien v\u00e4henemisest\u00e4 johtuen, jotta vesist\u00f6ist\u00e4mme saataisiin tulevaisuudessakin riitt\u00e4v\u00e4sti laadukasta tietoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on ollut yksi aktiivisimmista uusien menetelmien testaajista erityisesti jokivesist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Mahdollisuuksia &#8211; Uusilla menetelmill\u00e4 on monia etuja perinteiseen seurantaan verrattuna. Niill\u00e4 voidaan saada mittaustuloksia aiempaa huomattavasti tihe\u00e4mmin tai laajemmalta alueelta. Lis\u00e4ksi mittaustulokset ovat parhaimmillaan saatavilla reaaliaikaisesti. Maastoon sijoitettavista jatkuvatoimisista veden laadun mittareista on todettu olevan hy\u00f6ty\u00e4 etenkin jokivesist\u00f6iss\u00e4, joissa veden laadussa on suurta ja nopeaa vaihtelua, ja johon perinteisell\u00e4 vesin\u00e4ytteenotolla ei ole mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni. Jatkuvatoimisista vedenlaatumittareista on saatu hyvi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia mm. tarkennettaessa jokien ravinnekuormituslaskelmia ja seurattaessa vesist\u00f6rakentamisen vedenlaatuvaikutuksia. Rannikkovesien ja j\u00e4rvien tilan seurannassa satelliittikuviin perustuva kaukokartoitus on kiinnostava menetelm\u00e4.<\/p>\n<p>Haasteita &#8211; Monista edistysaskeleista huolimatta uusien menetelmien laajempi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vesist\u00f6jen seurannoissa on ollut hidasta. Kentt\u00e4mittareiden laajempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ovat hidastaneet mm. itse mittareihin liittyv\u00e4t rajoitteet, kuten se, ettei fosforia, rehev\u00f6itymiseen keskeisesti vaikuttavaa ravinnetta, voida viel\u00e4 suoraan luotettavasti mitata kentt\u00e4mittareilla. Mittareiden helppok\u00e4ytt\u00f6isyydess\u00e4 ja kentt\u00e4kelpoisuudessa on viel\u00e4 parantamisen varaa ja niiden hankinta- ja k\u00e4ytt\u00f6kustannukset ovat toistaiseksi melko korkeat. Lis\u00e4ksi aineistojen k\u00e4sittely vaatii erikoisosaamista. Uusiin menetelmiin liittyv\u00e4n asiantuntemuksen kehitt\u00e4misen ja yll\u00e4pit\u00e4misen varmistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6hallinnossa, joka vastaa vesien tilan seurannasta maassamme.<\/p>\n<p>Uunituoreessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisussa (Uudet menetelm\u00e4t vesist\u00f6jen seurannassa \u2013 mahdollisuudet ja haasteet) k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi uusia seurantamenetelmi\u00e4 ja niiden mahdollisuuksia sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 haasteita. Menetelmiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 automaattiseen mittaukseen tarkoitettuihin kentt\u00e4mittareihin, mutta sivutaan my\u00f6s mm. kaukokartoitusta. Lis\u00e4ksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi aineistojen laadunvarmistukseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 arvioidaan menetelmien k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta erilaisiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeisiin. Selvityksess\u00e4 kerrotaan my\u00f6s uusien menetelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Toinen tuore julkaisu toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n oppaana virtavesien jatkuvatoimiseen veden laadun mittaamiseen. Oppaan tavoitteena on auttaa etenkin uutta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 jatkuvatoimisen vedenlaatumittarin hankinnassa, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja aineiston k\u00e4sittelyss\u00e4.<\/p>\n<p>Julkaisut laadittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa &#8221;Uudet teknologiat ja toimintamallit automaattimittauksissa&#8221; -hankkeessa, jota rahoittaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 vuosina 2015 &#8211; 2016. Opas tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kanssa. Ty\u00f6t liittyv\u00e4t laajaan\u00a0Monitor 2020 -ohjelmaan sek\u00e4 muihin seurantojen uudistamista edist\u00e4viin hankkeisiin.<\/p>\n<p>Julkaisut:<\/p>\n<p>* Uudet menetelm\u00e4t vesist\u00f6jen seurannassa \u2013 mahdollisuudet ja haasteet<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/120174\">&lt;https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/120174&gt;<\/a> Marjo Tarvainen, Helmi<\/p>\n<p>Kotilainen, Janne Suomela. Raportteja 86\/2015<\/p>\n<p>* Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opas<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/120177\">&lt;https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/120177&gt;<\/a> Sirkka Tattari, Jari<\/p>\n<p>Koskiaho, Marjo Tarvainen. Opas 5\/2015<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tekninen kehitys on tuonut uusia menetelmi\u00e4 vesist\u00f6jen tilan seurantaan. Toistaiseksi seuranta nojautuu l\u00e4hes kokonaan perinteiseen n\u00e4ytteenottoon ja laboratorioanalyyseihin, mutta tavoitteena on ottaa uudet menetelm\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n veden laadun rutiiniseurannassa jo l\u00e4hivuosina.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3606","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3606"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3606\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3608,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3606\/revisions\/3608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3606"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3606"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3606"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}