P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialueen vesi on nyt monin paikoin tavanomaista kirkkaampaa. Helsingin ymp\u00e4rist\u00f6keskus mittasi l\u00e4ntisilt\u00e4 ulkosaariston alueilta yli seitsem\u00e4n metrin n\u00e4k\u00f6syvyyksi\u00e4. Ne ovat poikkeuksellisen suuria verrattaessa 1970-luvulta l\u00e4htien ker\u00e4ttyyn aineistoon.<\/p>\n
\u201dRavinnekuormitus on v\u00e4hentynyt Suomenlahden alueella. Se on todenn\u00e4k\u00f6isesti yksi syy havaittuun vesien kirkastumiseen\u201d, Helsingin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen johtava ymp\u00e4rist\u00f6tutkija Jari-Pekka P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n
Muualla Helsingin edustan merialueella tilanne on ajankohtaan n\u00e4hden normaali. N\u00e4k\u00f6syvyydet vaihtelevat Vanhankaupunginlahden 30 senttimetrin n\u00e4k\u00f6syvyydest\u00e4 sis\u00e4saariston 3\u20135 metrin n\u00e4k\u00f6syvyyksiin.<\/p>\n
Veden n\u00e4k\u00f6syvyys vaihtelee vuodenajoittain ja on suurimmillaan yleens\u00e4 lopputalvesta. J\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n aikaan ajoittuva levien kev\u00e4tkukinta yhdistettyn\u00e4 veden t\u00e4yskiertoon samentaa vett\u00e4, jolloin n\u00e4k\u00f6syvyys on yleens\u00e4 pienimmill\u00e4\u00e4n huhti-toukokuussa.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6keskus seuraa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialueen tilaa ymp\u00e4ri vuoden. Tuloksista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, miten merialueen tila kehittyy ja voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mitk\u00e4 tekij\u00e4t siihen vaikuttavat. Ymp\u00e4rist\u00f6keskus teki viikolla 9 merialueen tilan seurannan talvikierroksen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialueen vesi on nyt monin paikoin tavanomaista kirkkaampaa. Helsingin ymp\u00e4rist\u00f6keskus mittasi l\u00e4ntisilt\u00e4 ulkosaariston alueilta yli seitsem\u00e4n metrin n\u00e4k\u00f6syvyyksi\u00e4. Ne ovat poikkeuksellisen suuria verrattaessa 1970-luvulta l\u00e4htien ker\u00e4ttyyn aineistoon.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3639","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3639","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3639"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3639\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3647,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3639\/revisions\/3647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3639"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3639"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3639"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3639"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}