It\u00e4meren rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4minen toisi tullessaan 3 600 miljoonan euron taloudelliset hy\u00f6dyt vuodessa, mik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 aiheutuvat kustannukset.<\/p>\n
Hy\u00f6dyt vaihtelevat kuitenkin selv\u00e4sti maiden v\u00e4lill\u00e4. Eniten veden laadun parantamisesta hy\u00f6tyvien maiden kannattaisi maksaa v\u00e4hemm\u00e4n hy\u00f6tyville maille korvausta ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6jen pienent\u00e4misest\u00e4, ehdottaa tuore v\u00e4it\u00f6stutkimus, joka tarkastetaan Helsingin yliopiston maatalous-mets\u00e4tieteellisess\u00e4 tiedekunnassa 11. maaliskuuta.<\/p>\n
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija\u00a0Heini Ahtiainen\u00a0toteaa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan, ett\u00e4 rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 saataisiin merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4 Euroopassa, It\u00e4meren maissa ja Suomessa. Vuotuiset hy\u00f6dyt olisivat muutamasta eurosta satoihin euroihin henkil\u00f6\u00e4 kohden.<\/p>\n
Hy\u00f6dyt vaihtelevat merialueiden ja maiden v\u00e4lill\u00e4. Euroopan merialueilla hy\u00f6dyt rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 ovat 5\u2013210 euroa henkil\u00f6\u00e4 kohden vuodessa, riippuen merialueesta, maasta ja muutoksesta meren tilassa. It\u00e4meren rannikkovaltioissa hy\u00f6dyt It\u00e4meren hyv\u00e4n tilan saavuttamisesta rehev\u00f6itymisen suhteen ovat 6\u201376 euroa henkil\u00f6\u00e4 kohden vuodessa.<\/p>\n
Tulosten perusteella ihmiset arvostavat puhtaita vesi\u00e4. Maksuhalukkuus ja siihen vaikuttavat tekij\u00e4t kuitenkin eroavat maiden v\u00e4lill\u00e4. It\u00e4meren maista maksuhalukkaimpia ollaan Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. V\u00e4hiten maksuhalukkuutta on Latviassa, Liettuassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Erot maiden v\u00e4lill\u00e4 johtuvat eroista tulotasossa, maantieteess\u00e4, It\u00e4meren virkistysk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kulttuurisissa tekij\u00f6iss\u00e4 ja luottamuksessa valtionhallintoon, arvioi Ahtiainen.<\/p>\n
Veden laadun s\u00e4ilytt\u00e4minen t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n Suomessa halutaan mieluummin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 veden laatu kuin satsata sen laadun parantamiseen.<\/p>\n Esimerkiksi suomalaiset kes\u00e4m\u00f6kinomistajat ovat valmiita maksamaan enemm\u00e4n veden laadun heikentyminen est\u00e4misest\u00e4 kuin sen parantamisesta.<\/p>\n Tutkimuksen perusteella erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on est\u00e4\u00e4 veden laadun heikkeneminen. Kulujen tasaamisella parempi It\u00e4meren tila?<\/strong><\/p>\n Hy\u00f6tyarvioita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna, kun p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, kannattaako ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja kuinka paljon. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen mukaan hyv\u00e4n tilan saavuttamisen hy\u00f6dyt rehev\u00f6itymisen osalta It\u00e4merell\u00e4 ovat 3 600 ja kustannukset 2 800 miljoonaa euroa vuodessa.<\/p>\n \u2013 Tulokset antavat perusteen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinnekuormitusta It\u00e4meren alueella, sill\u00e4 hy\u00f6dyt rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 ylitt\u00e4v\u00e4t sen kustannukset, kertoo Ahtiainen.<\/p>\n Maiden v\u00e4listen erojen tunnistaminen auttaa kansainv\u00e4listen sopimusten laatimisessa. Maat, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t enemm\u00e4n, voisivat maksaa ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vien toimenpiteiden toteuttamisesta v\u00e4hemm\u00e4n hy\u00f6tyviss\u00e4 maissa. Silloin esimerkiksi Ruotsi, Suomi ja Saksa maksaisivat Virolle, Latvialla, Liettualle ja Puolalle p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kansalaiset arvostavat koko It\u00e4meren hyv\u00e4\u00e4 tilaa \u2013 eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omia rannikoitaan, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4 perustellusti my\u00f6s muissa maissa, pohtii v\u00e4ittelij\u00e4.<\/p>\n Hintalappu veden laadulle<\/strong><\/p>\n Taloudellisesti kannattava ja tehokas ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tietoa rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4misen raham\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 hy\u00f6dyist\u00e4.<\/p>\n Veden laadulle ei ole olemassa markkinoita tai hintaa, joten sen arvon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoitukseen kehitettyj\u00e4 taloudellisia arvottamismenetelmi\u00e4. Niiden avulla selvitet\u00e4\u00e4n kansalaisten maksuhalukkuutta tietyst\u00e4 muutoksesta ymp\u00e4rist\u00f6n tilassa, ja maksuhalukkuus puolestaan kuvaa muutoksesta saatavia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n \u2013 Vaikka arvottaminen on haasteellista, on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 perustella ymp\u00e4rist\u00f6n tilan parantamista my\u00f6s siit\u00e4 saatavilla taloudellisilla hy\u00f6dyill\u00e4. Yhteiskunnalla ei ole varaa tehottomiin ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelutoimiin, toteaa Ahtiainen.<\/p>\n MMM Heini Ahtiainen v\u00e4ittelee perjantaina 11.3.2016 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous- mets\u00e4tieteellisess\u00e4 tiedekunnassa aiheesta \u201dBenefits of reduced eutrophication: evidence from Finland, the Baltic Sea area and Europe for policy making\u201d. V\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A (Athena-talo), salissa 302.<\/p>\n Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 toimii professori\u00a0Bengt Kristr\u00f6m, Swedish University of Agricultural Sciences ja kustoksena professori\u00a0Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto.<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" It\u00e4meren rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4minen toisi tullessaan 3 600 miljoonan euron taloudelliset hy\u00f6dyt vuodessa, mik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 aiheutuvat kustannukset.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3643","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3643"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3645,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3643\/revisions\/3645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3643"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u2013 Tulos vastaa yleisemp\u00e4\u00e4 havaintoa siit\u00e4, ett\u00e4 menetyksill\u00e4 on ihmisille suurempi merkitys kuin saavutuksilla. Lis\u00e4ksi suurin osa Suomen sis\u00e4vesist\u00e4 on jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa, Ahtiainen sanoo.<\/p>\n