Meren l\u00e4heisyydess\u00e4 asuu enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 kuin on aiemmin arvioitu, Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat.<\/p>\n
Kasvihuoneilmi\u00f6n nostama merenpinta, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat erityisesti merten l\u00e4hell\u00e4 asuvia ihmisi\u00e4. Tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t uusia, aiempaa tarkempia tietokantoja ja arvioivat, ett\u00e4 1,9 miljardia ihmist\u00e4 eli 28 prosenttia maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu enint\u00e4\u00e4n 100 km et\u00e4isyydell\u00e4 merenrannasta alueilla, jotka ovat korkeintaan 100 metri\u00e4 nykyisen merenpinnan yl\u00e4puolella. Yksin Suomessa l\u00e4hes 2,4 miljoonaa ihmist\u00e4 eli 43 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu n\u00e4ill\u00e4 alavilla alueilla.<\/p>\n
\u2013 Vuoteen 2050 menness\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 alueilla asuvien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 noussee maailmassa 2,4 miljardiin. 500 miljoonaa ihmist\u00e4 tulee asumaan alueilla, jotka ovat korkeintaan 5 metri\u00e4 nykyisen merenpinnan yl\u00e4puolella. Monet n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tai el\u00e4m\u00e4ntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori\u00a0Matti Kummu.<\/p>\n
Tutkimuksen mukaan samalla kun v\u00e4est\u00f6 ja vauraus ovat keskittyneet meren \u00e4\u00e4reen, ruokaa pit\u00e4\u00e4 kasvattaa yh\u00e4 kauempana sielt\u00e4, miss\u00e4 ihmiset asuvat. Yl\u00e4ng\u00f6t ja vuoristot ovat yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 ruoantuotannolle, mutta my\u00f6s hyvin alttiita ilmastonmuutokselle.<\/p>\n
\u2013 Viime vuosisadalla sek\u00e4 viljelys- ett\u00e4 laidunmaat laajentuivat nopeimmin tiiviiden asutusalueiden ulkopuolella ja v\u00e4hentyneet rannikkoseuduilla. T\u00e4m\u00e4 kehitys jatkuu todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s tulevaisuudessa, sanoo Aalto-yliopiston professori\u00a0Olli Varis.<\/p>\n
Vaikka v\u00e4est\u00f6 ja vauraus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t erityisesti rannikkoalueilla, ne lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t viel\u00e4 nopeammin sis\u00e4maassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus paljastaa. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s kumoaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan alueiden keskin\u00e4inen erilaisuus kasvaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kaupungistumisen ja taloudellisen tuotannon odotetaan jakautuvan maailmassa aiempaa tasaisemmin maatieteellisesti tarkasteltuna.<\/p>\n
Tutkijoiden analyysi perustuu useiden eri tietokantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ensin tutkijat jakoivat maailman eri vy\u00f6hykkeisiin perustuen niiden et\u00e4isyyksiin merest\u00e4 ja korkeuteen merenpinnasta. N\u00e4iden vy\u00f6hykkeiden avulla analysoitiin s\u00e4\u00e4n, v\u00e4est\u00f6n, maanviljelyksen, talouden ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten jakautuminen maailmassa. Tutkijat my\u00f6s arvioivat, miten n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t ovat muuttuneet ja muuttuvat vuosien 1900 ja 2050 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n
Aalto-yliopiston tutkijat tekiv\u00e4t tutkimuksen yhdess\u00e4 muiden tutkijoiden kanssa, jotka edustivat alankomaalaista Vrije Universiteit Amsterdamia, Italian Kansallista tilastoinstituuttia ja sveitsil\u00e4ist\u00e4 Z\u00fcrichin yliopistoa.<\/p>\n
Matti Kummu, Hans de Moel, Gianluigi Salvucci, Daniel Viviroli, Philip J Ward, Olli Varis. 2016. Over the hills and further away from coast: global geospatial patterns of human and environment over the 20th-21st centuries. Environmental Research Letters 11: 03<\/p>\n