{"id":3660,"date":"2016-03-21T09:07:39","date_gmt":"2016-03-21T07:07:39","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3660"},"modified":"2016-03-21T09:07:39","modified_gmt":"2016-03-21T07:07:39","slug":"raskasmetallien-poistoa-vedesta-luonnonmateriaaleilla-selvitetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2016\/03\/raskasmetallien-poistoa-vedesta-luonnonmateriaaleilla-selvitetaan\/","title":{"rendered":"Raskasmetallien poistoa vedest\u00e4 luonnonmateriaaleilla selvitet\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p>Hulevesiin voi kulkeutua metalleja liikenteest\u00e4, rakennusty\u00f6mailta sek\u00e4 teollisuus- ja liikealueilta. Metallit voivat kerty\u00e4 pieniin vesist\u00f6ihin ja vaikuttaa haitallisesti niiden eli\u00f6ihin. Hulevedet voivat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 my\u00f6s j\u00e4tevedenpuhdistamolle, jolloin ne voivat huonontaa puhdistamon lietteen laatua ja hankaloittaa lietteiden j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamassa hankkeessa \u201dMetallipitoisten hulevesien ja k\u00e4siteltyjen j\u00e4tevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla\u201d selvitet\u00e4\u00e4n kemiallisesti k\u00e4siteltyjen biomassojen, kuten sahanpurun, ja luonnonmineraalien tehokkuutta raskasmetallien poistossa. Tarkoitus on my\u00f6s arvioida, miss\u00e4 j\u00e4tevesienk\u00e4sittelyprosessin vaiheessa metalleja on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannustehokkaasti.<\/p>\n<p>Hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi, miten eri pajulajien avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pohjoisissa olosuhteissa erityisesti k\u00e4sitellyn j\u00e4teveden ravinnepitoisuuksia. Samalla selvitet\u00e4\u00e4n eri lajien sopivuutta t\u00e4h\u00e4n, eli miten ne esimerkiksi selvi\u00e4v\u00e4t pohjoisissa olosuhteissa ja mik\u00e4 on niiden biomassan tuotto.<\/p>\n<p>Hankkeessa vedenk\u00e4sittelymateriaalien testauksia tehd\u00e4\u00e4n aluksi laboratorio-olosuhteissa. My\u00f6hemmin on tarkoitus tehd\u00e4 my\u00f6s kentt\u00e4testej\u00e4 sopivissa paikoissa, kuten hulevesi\u00e4 kuljettavissa ojissa. Yhten\u00e4 hankkeen tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maakunnassa syntyville biomassoille ja luonnonvaroille uusia k\u00e4ytt\u00f6tapoja. Pajuselvityst\u00e4 varten on rakennettu koealue Kuusamon j\u00e4tevedenpuhdistamon viereen.<\/p>\n<p>Hankkeen toteuttavat Oulun yliopiston vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan, kemiallisen prosessitekniikan sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja kemiantekniikan tutkimusyksik\u00f6t projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4\u00a0Heini Postila. Hanke on alkanut 1.10.2015 ja kest\u00e4\u00e4 30.9.2018 asti.<\/p>\n<p>Hankkeen p\u00e4\u00e4rahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kautta. Hankkeen muina rahoittajina ja yhteisty\u00f6kumppaneina toimivat Outokumpu Chrome Oy, Oulun J\u00e4tehuolto Oy, Pudasj\u00e4rven vesiosuuskunta, Taivalkosken vesihuolto, Oulun Vesi, P\u00f6lkky Oy, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Naturpolis Oy, Kuusamon kaupunki, Vesilaitosyhdistyksen kehitt\u00e4misrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry., Ranuan Vesihuolto Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Vesikolmio Oy, Aquaminerals Finland Oy ja Oulun yliopisto.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hulevesiin voi kulkeutua metalleja liikenteest\u00e4, rakennusty\u00f6mailta sek\u00e4 teollisuus- ja liikealueilta. Metallit voivat kerty\u00e4 pieniin vesist\u00f6ihin ja vaikuttaa haitallisesti niiden eli\u00f6ihin. Hulevedet voivat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 my\u00f6s j\u00e4tevedenpuhdistamolle, jolloin ne voivat huonontaa puhdistamon lietteen laatua ja hankaloittaa lietteiden j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3660","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3660"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3661,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3660\/revisions\/3661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3660"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}