T\u00e4m\u00e4n vuoden maailman metsien p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 teemana ovat mets\u00e4t ja vesi. Mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 veden kierr\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja suodattajia. Suomessa vesist\u00f6t ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyv\u00e4ss\u00e4 tai erinomaisessa kunnossa.<\/p>\n
\u2013 Metsist\u00e4 kulkeutuu, etenkin eroosioherkilt\u00e4 alueilta, valuma- ja kuivatusvesien mukana kiintoaines- ja ravinnekuormitusta vesist\u00f6ihin. Sen seurauksena vesist\u00f6iss\u00e4 voi tapahtua haitallisia muutoksia. Kiintoaineksen kulkeutumista ja siten haitallisia vaikutuksia vesist\u00f6ihin voidaan kuitenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hallitsemalla valumavesi\u00e4. Siksi mets\u00e4taloudessa kiinnitet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota valumavesien hallintaan ja kiintoaineksen pys\u00e4ytt\u00e4miseen jo ennen vesist\u00f6\u00e4, toteaa MTK:n kentt\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hannu Ripatti.<\/p>\n
Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on, ett\u00e4 pinta- ja pohjavesien tila on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4. Suomessa pohjaveden laatu onkin useimmiten hyv\u00e4 ja se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juoma- ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.<\/p>\n
Ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti kehittyneiden vesiensuojelumenetelmien my\u00f6t\u00e4. Vesiensuojelua toteutetaan edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sellaisten rakenteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jotka ottavat huomioon alueen topografian sek\u00e4 maaper\u00e4n ominaisuudet. Yleisimmin toteutettuja vesiensuojelumenetelmi\u00e4 ovat suojakaistat, pintavalutuskent\u00e4t, laskeutusaltaat sek\u00e4 erilaiset kosteikot ja padot. Rakenteiden tarkoituksena on hidastaa veden virtausnopeutta ja pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 olevaa kiintoainesta.<\/p>\n
\u2013 Mets\u00e4talouden vesiensuojelua on tehostettu ja menetelmi\u00e4 kehitetty paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Kehitys- ja tutkimusty\u00f6 on jatkuvaa ja niiden tuloksena syntyneit\u00e4 uusia menetelmi\u00e4 otetaan mets\u00e4talousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sit\u00e4 mukaa, kun niiden teho testauksissa on saatu todennuttua. Toimijoille on kehitetty my\u00f6s suunnitteluun uusia apuv\u00e4lineit\u00e4, mainitsee Ripatti.<\/p>\n
PEFC-mets\u00e4sertifiointi vesiensuojelun tukena<\/p>\n
Mets\u00e4nomistajat ovat sitoutuneet noudattamaan PEFC-mets\u00e4sertifioinnin kriteereit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 mets\u00e4taloudesta. Sertifiointikriteerit edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 arvokkaiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen ominaispiirteet s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n. Vesist\u00f6ihin liittyviss\u00e4 kriteereiss\u00e4 sitoudutaan mm. huolehtimaan vesiensuojelusta j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesist\u00f6jen ja pienvesien varteen ravinteita sitova suojakaista.<\/p>\n
Mets\u00e4nomistajista 90 prosenttia kuuluu PEFC-sertifiointiin ja heid\u00e4n metsiss\u00e4\u00e4n vesiensuojelussa otetaan kriteerit huomioon. Mets\u00e4nhoitoyhdistyksiss\u00e4 ymp\u00e4ri Suomea tehd\u00e4\u00e4n jatkuvaa ty\u00f6t\u00e4 vesien kunnon yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja parantamiseksi, muistuttaa Ripatti.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4m\u00e4n vuoden maailman metsien p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 teemana ovat mets\u00e4t ja vesi. Mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 veden kierr\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja suodattajia. Suomessa vesist\u00f6t ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyv\u00e4ss\u00e4 tai erinomaisessa kunnossa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3662","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3662","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3662"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3662\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3663,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3662\/revisions\/3663"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3662"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3662"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3662"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3662"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}