Luoteis-P\u00e4ij\u00e4nteen merkitt\u00e4vimm\u00e4n vesireitin kunnostus etenee. Vesangan koskireitin kunnostussuunnitelma on valmistunut. Keski-Suomen ELY-keskus on vastannut suunnittelusta ja Pohjois-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena hankkeen jatkovaiheista.<\/p>\n
Kunnostussuunnittelualue on noin 16 km pitk\u00e4 ja ulottuu V\u00e4h\u00e4-Vesankaj\u00e4rvest\u00e4 Muuratj\u00e4rveen. Koskien suuri lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, huomattava tuotantopinta-ala ja sijainti Jyv\u00e4skyl\u00e4n l\u00e4heisyydess\u00e4 tekev\u00e4t kohteesta merkitt\u00e4v\u00e4n. Kunnostettavia koskia on kaikkiaan 13, niiden yhteispituus 3,8 km ja kokonaistuotantoala 3,5 ha. P\u00e4\u00e4osa kohdealueesta kuuluu Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n, osa Muurameen. Kunnostussuunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kunnostustoimien koskikohtaiset periaateratkaisut. Ne on ryhmitelty perustoimenpiteisiin (suojakiveys, lis\u00e4\u00e4ntymisalueet, vesitys) ja erityistoimenpiteisiin\u00a0(poikasuomat, eroosiosuojaukset, kasvillisuuden k\u00e4sittely, j\u00e4teaineksen poisto jne.). Ratkaisujen l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat kyseisten virtavesityyppien luontaiset ominaisuudet. Jo nyt k\u00e4ytettyjen arvotustekij\u00f6iden perusteella Vesangan koskialueiden kunnostuksella on mahdollista moninkertaistaa hankealueen luonnon- ja kalataloudelliset sek\u00e4 maisemalliset ja virkistykselliset hy\u00f6dyt.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4asiassa uitto, vesilaitokset, kuivatukset, liikenne ja maatalous ovat muuttaneet hankealueen virtavesiluontoa. Muutostoimien seurauksena uoman vesitilavuus on pienentynyt, umpeenkasvu kiihtynyt, arvokalojen tuotanto romahtanut ja jokisuut liettyneet. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen yksipuolistuminen on johtanut maisemavaurioihin, eroosio-ongelmiin sek\u00e4 virtavesilajiston monimuotoisuuden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n v\u00e4henemiseen.<\/p>\n
Vesangan koskireitin kunnostushanke on osa laajempaa kunnostuskokonaisuutta. Sen ensimm\u00e4inen vaihe toteutettiin jo 1980\u201390-lukujen vaihteessa, jolloin Muuratjoki kunnostettiin, siin\u00e4 olleet kaksi vesilaitospatoa purettiin ja Alakoskeen rakennettiin maamme ensimm\u00e4inen denil-tyypin kalatie. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen P\u00e4ij\u00e4nteen vaellustaimenella on ollut mahdollisuus vaeltaa Saukkolanjoen (Myllyjoen) pohjapadolle saakka, muttei sen ylemm\u00e4ksi. Tavoite kuitenkin on, ett\u00e4 kyseinen pohjapato korvataan Kuusj\u00e4rven luusuan rakennettavalla luonnonmukaisella kynnysrakenteella. Toimenpiteen j\u00e4lkeen vanha pato voitaisiin poistaa ja alkuper\u00e4inen jatkumo avata Siekkil\u00e4nkoskeen saakka.<\/p>\n
Kunnostussuunnitelman esittelyn j\u00e4lkeen siihen tehd\u00e4\u00e4n tarvittavat muutokset ja se l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n luvanhakua varten aluehallintoviraston lupak\u00e4sittelyyn. Viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa aloitetaan my\u00f6s neuvottelut hankkeen rahoituksesta. Uomakunnostustoimenpiteiden toteutuskustannuksiksi on arvioitu noin 135 000 euroa. Lukuun ei sis\u00e4lly Saukkolan pohjapadon poistamisesta ja uudelleen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Lupa- ja rahoituskysymysten ratkettua rannan- ja vesialueen omistajien kanssa sovitaan toteutuksen yksityiskohdista ennen varsinaista kunnostusty\u00f6t\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Luoteis-P\u00e4ij\u00e4nteen merkitt\u00e4vimm\u00e4n vesireitin kunnostus etenee. Vesangan koskireitin kunnostussuunnitelma on valmistunut. Keski-Suomen ELY-keskus on vastannut suunnittelusta ja Pohjois-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena hankkeen jatkovaiheista.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3703","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3703"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3705,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3703\/revisions\/3705"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3703"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}