{"id":3792,"date":"2016-06-16T12:06:58","date_gmt":"2016-06-16T09:06:58","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3792"},"modified":"2016-06-16T12:06:58","modified_gmt":"2016-06-16T09:06:58","slug":"saaristomeren-tilaa-parannetaan-kipsilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2016\/06\/saaristomeren-tilaa-parannetaan-kipsilla\/","title":{"rendered":"Saaristomeren tilaa parannetaan kipsill\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin pelloille levitett\u00e4v\u00e4n kipsin avulla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 arviolta l\u00e4hes kolmanneksella.<!--more--><\/p>\n<p>Peltojen kipsik\u00e4sittely on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pelloilta tulevaa fosforikuormaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat keinot.<\/p>\n<p>Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 (SAVE) -hanke\u00a0selvitt\u00e4\u00e4 kipsin soveltuvuutta laajamittaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja Saaristomeren sek\u00e4 koko It\u00e4meren tilan parantamiseen.<\/p>\n<p>SAVE-hanke ker\u00e4\u00e4 kokemuksia kipsin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 aiempaa vesist\u00f6tutkimusta. Laaja kipsinlevityspilotti toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 viljelij\u00f6iden kanssa ja vaikutuksia vedenlaatuun seurataan valuma-aluetasolla. Tulosten pohjalta laaditaan suunnitelma kipsin k\u00e4yt\u00f6lle Etel\u00e4-Suomen rannikkoalueilla ja osana maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin kipsin avulla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 arviolta l\u00e4hes kolmanneksella varsin edullisesti, joten kipsin soveltuvuutta n\u00e4in laajamittaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n halutaan selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin, toteaa professori\u00a0Markku Ollikainen\u00a0Helsingin yliopistosta.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeeseen soveltuva valuma-alue l\u00f6ytyi Liedon, Paimion ja Auran alueelta Savijoelta, Varsinais-Suomesta. Hanke on ollut yhteydess\u00e4 alueen viljelij\u00f6ihin, ja pilottiin l\u00e4hti mukaan yli 50 viljelij\u00e4\u00e4. Syksyll\u00e4 kipsi\u00e4 levitet\u00e4\u00e4n 1 550 peltohehtaarille. Viljelij\u00e4t ovat ottaneet kipsikokeilun my\u00f6nteisesti vastaan, ja monia kipsin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kysymyksi\u00e4 on jo pohdittu yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Kipsin eli kalsiumsulfaatin liuetessa peltomaahan se parantaa maan mururakennetta ja edist\u00e4\u00e4 fosforin sitoutumista maahiukkasiin, s\u00e4ilytt\u00e4en fosforin kasvien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Eroosio ja fosforin huuhtoutuminen v\u00e4henev\u00e4t ehk\u00e4isten vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4. My\u00f6s orgaanisen hiilen huuhtoutuminen v\u00e4henee. Kipsin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n sulfaatin vuoksi kipsi\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain meriin laskevilla valuma-alueilla, koska merivedess\u00e4 on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus.<\/p>\n<p>\u2013 Seuraamme fosforin ja kiintoaineksen ohella my\u00f6s sulfaatin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jokivedess\u00e4 ja tutkimme sulfaattipitoisuuksien vaikutuksia vesieli\u00f6st\u00f6\u00f6n laboratoriokokeilla. Haluamme varmistua, ettei kipsi ole jokivesien eli\u00f6st\u00f6lle haitallista, erikoistutkija\u00a0Petri Ekholm\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta kertoo.<\/p>\n<p>Hankkeen isoin operaatio on edess\u00e4 ensi syksyn\u00e4, kun yhteens\u00e4 6 200 tonnia kipsi\u00e4 kuljetetaan rekoilla Siilinj\u00e4rvelt\u00e4 suoraan tiloille ja levitet\u00e4\u00e4n pelloille. Peltok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvaa ja raskasmetalleista puhdasta kipsi\u00e4 syntyy sivutuotteena fosforihappoa valmistettaessa Yaran Siilinj\u00e4rven tehtaalla. Kipsin levityksen hoitavat viljelij\u00e4t itse tai paikalliset urakoitsijat sadonkorjuun ja pellon muiden syyst\u00f6iden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p>SAVE-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen yhteisty\u00f6n\u00e4. Kolmivuotinen hanke saa rahoitusta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6lt\u00e4 ja on osa p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallitusohjelman ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 ja vesist\u00f6jen suojelua edist\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4rkihanketta. Lis\u00e4ksi kipsipilotti on mukana EU Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa, jota vet\u00e4\u00e4 John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Yara lahjoittaa hankkeelle puolet levitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kipsist\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin pelloille levitett\u00e4v\u00e4n kipsin avulla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 arviolta l\u00e4hes kolmanneksella.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3792","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3792","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3792"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3792\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3793,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3792\/revisions\/3793"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3792"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3792"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3792"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3792"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}