Varsinais-Suomen ELY-keskus laajentaa jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden verkostoaan jokivesist\u00f6iss\u00e4. Mittareilla saadaan aiempaa huomattavasti tarkempaa tietoa jokien mereen kuljettamasta ravinnekuormituksesta l\u00e4hes reaaliaikaisesti. Tietoja tarvitaan erityisesti vesiensuojelu- ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten seurannassa.<\/p>\n
Varsinais-Suomen ELY-keskus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 olemassa olevaa viitt\u00e4 vedenlaatuasemaa kolmella uudella jokiasemalla. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on ollut Paimionjoessa muutaman viikon, ja toinen asennettiin Kokem\u00e4enjokeen heti juhannuksen j\u00e4lkeen. Kolmas uusi asema on tarkoitus asentaa Uskelanjokeen my\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna. Sen j\u00e4lkeen valtaosassa Lounais-Suomen kuormittavimmista joista on jatkuvatoiminen veden laadun mittausasema. Paimionjoessa kokeillaan uutta mittarin asennusratkaisua, jonka tarkoitus on mahdollistaa mittarin pit\u00e4minen vedess\u00e4 my\u00f6s hankalissa oloissa. T\u00e4h\u00e4n asti mittarit on j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n ajaksi jouduttu usein nostamaan yl\u00f6s rikkoontumisvaaran takia.<\/p>\n
– Varsinais-Suomen ELY-keskus on jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 Suomessa, kertoo johtava asiantuntija Janne Suomela vesiyksik\u00f6st\u00e4.\u00a0 Olemme vahvasti mukana valtakunnan tason kehitysty\u00f6ss\u00e4. Uuden mittaustekniikan rohkean kokeilemisen avulla saamme paremman kuvan alueen jokivesist\u00f6jen vedenlaadusta. Kehitysty\u00f6t\u00e4 on mahdollistanut ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittama hanke ”Uudet teknologiat ja toimintamallit automaattimittauksissa”.<\/p>\n
Sateet ja sulamisvedet huuhtovat jokiin kiintoainesta ja ravinteita<\/p>\n
Jatkuvatoimiset mittarit tuottavat tietoa mm. veden sameudesta ja ravinnepitoisuuksista puolen tunnin v\u00e4lein eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jatkuvasti. Mittareilla saadaan veden laadusta ja sen vaihtelusta paljon parempi kuva kuin perinteisill\u00e4 vesin\u00e4ytteill\u00e4, joita ei resurssisyist\u00e4 voida ottaa kovin usein. Mittarit mahdollistavat tarkemmat arviot veden laadusta, jokien mereen kuljettamista ravinnem\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta. Mittaritulosten varmistamiseksi otetaan jokaiselta asemalta jonkin verran my\u00f6s vesin\u00e4ytteit\u00e4, jotka analysoidaan laboratoriossa.<\/p>\n
Suurin osa ravinteista ja kiintoaineesta huuhtoutuu jokiin ja mereen yleens\u00e4 lyhyin\u00e4 ajanjaksoina runsaiden sateiden aikaan. Jatkuvatoimisilla mittareilla t\u00e4llaiset ja muistakin syist\u00e4 johtuvat lyhytaikaiset ravinnepiikit saadaan mitattua, mutta perinteisell\u00e4 n\u00e4ytteenotolla ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t useimmiten havaitsematta.<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 mittarien tuottamista tuloksista on Aurajoen Halisten kuluvan vuoden fosfori- ja typpikuormitus (kuvat), jotka on laskettu yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 virtaama- ja ravinnepitoisuustiedot. Fosforikuormituksen huippu oli helmikuun alkupuolella, jolloin sateet ja lumen sulaminen huuhtoivat valuma-alueelta runsaasti kiintoainetta ja fosforia. My\u00f6s vuoden 2016 t\u00e4h\u00e4n asti korkein vuorokausivirtaama mitattiin tuolloin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 huhtikuussa ja toukokuussa on ollut pienempi\u00e4 piikkej\u00e4 virtaamassa ja fosforikuormituksessa.<\/p>\n
My\u00f6s typpikuormituksessa oli helmikuussa pari piikki\u00e4, mutta suurimmat vuorokausikuormitukset ovat olleet toukokuussa. Erityisesti toukokuun lopun paikalliset sateet huuhtoivat ilmeisesti pelloilta runsaasti typpe\u00e4, jota kasvusto ei viel\u00e4 ollut ehtinyt ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Sama ilmi\u00f6 havaittiin muissakin Lounais-Suomen joissa.<\/p>\n
Mittaustuloksia voi seurata netiss\u00e4<\/p>\n
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mittareiden pitoisuustiedot ovat julkisia ja niit\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa osoitteessa: www.luodedata.fi\/varelyasemat<\/a><http:\/\/www.luodedata.fi\/ld4\/dbform.php?y=varelyasemat&lang=fi><\/a> . Tiedot p\u00e4ivittyv\u00e4t kerran vuorokaudessa. Uusien asemien aineistoille tehd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tarkistus ennen kuin ne tulevat julkisiksi.<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Varsinais-Suomen ELY-keskus laajentaa jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden verkostoaan jokivesist\u00f6iss\u00e4. Mittareilla saadaan aiempaa huomattavasti tarkempaa tietoa jokien mereen kuljettamasta ravinnekuormituksesta l\u00e4hes reaaliaikaisesti. Tietoja tarvitaan erityisesti vesiensuojelu- ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten seurannassa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3804","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3804","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3804"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3804\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3805,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3804\/revisions\/3805"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3804"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3804"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3804"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3804"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}