{"id":3811,"date":"2016-07-25T10:48:47","date_gmt":"2016-07-25T07:48:47","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3811"},"modified":"2016-07-25T10:48:47","modified_gmt":"2016-07-25T07:48:47","slug":"lapin-pohjavesialueiden-uusi-luokitustyo-on-kaynnistynyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2016\/07\/lapin-pohjavesialueiden-uusi-luokitustyo-on-kaynnistynyt\/","title":{"rendered":"Lapin pohjavesialueiden uusi luokitusty\u00f6 on k\u00e4ynnistynyt"},"content":{"rendered":"<p>Uuden vuonna 2015 voimaan tulleen lain my\u00f6t\u00e4 kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvuuden kannalta kuin ne luokiteltaisiin ensimm\u00e4isen kerran.<!--more--><\/p>\n<p>Uudessa luokituksessa pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaa varten t\u00e4rkeiksi (luokka 1) tai muiksi vedenhankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi (luokka 2).<\/p>\n<p>Pohjavesialueiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ja luokitus perustuvat sek\u00e4 pohjavesigeologisiin tekij\u00f6ihin ett\u00e4 pohjavesimuodostuman mahdolliseen vedenhankintak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi luokitukseen vaikuttavat mahdolliset pohjavedest\u00e4 riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit. Pohjavesialueet pyrit\u00e4\u00e4n rajaamaan geologisina kokonaisuuksina.<\/p>\n<p>Ty\u00f6 on aloitettu Etel\u00e4-Lapista, jossa on eniten asutusta ja suurempi vedentarve. Alkuvaiheessa ty\u00f6 on pitk\u00e4lti kartta- ja paikkatietotarkastelua, sek\u00e4 olemassa olevan tiedon koontia ja l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 2016 luokitusty\u00f6h\u00f6n liittyy my\u00f6s maastok\u00e4yntej\u00e4, joiden avulla selvitet\u00e4\u00e4n mm. muodostumien geologisia piirteit\u00e4 ja kartoitetaan pohjavesialueilla sijaitsevia l\u00e4hteit\u00e4 sek\u00e4 niiden lajistoa. Maastossa kuljetaan jalan, eiv\u00e4tk\u00e4 maastoty\u00f6t aiheuta j\u00e4lki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Maastok\u00e4yntej\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n mm. Rovaniemell\u00e4, Kemiss\u00e4, Keminmaalla, Simossa, Tervolassa, Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa. Luokitusty\u00f6n edetess\u00e4 joidenkin pohjavesialueiden vedenhankintaan soveltuvuuden selvitt\u00e4minen saattaa vaatia pohjavesitutkimuksia, jotka pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n esimerkiksi maaper\u00e4kairauksia, koepumppauksia ja maatutkaluotauksia. N\u00e4ist\u00e4 tutkimuksista tiedotetaan erikseen ja maanomistajiin ollaan my\u00f6s yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Tavoitteena on k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kaikki Lapin pohjavesialueet ja selvitt\u00e4\u00e4 niiden soveltuvuus yhdyskuntien vedenhankintaan. Lapissa luokitusty\u00f6n p\u00e4\u00e4paino on luokkaan III kuuluvilla alueilla, joita maakunnassa on yhteens\u00e4 noin 1800. N\u00e4m\u00e4 alueet tulevat luokitusty\u00f6n my\u00f6t\u00e4 nousemaan luokkiin 1, 2 tai E, tai poistumaan pohjavesirekisterist\u00e4, jos ne eiv\u00e4t sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan eik\u00e4 niill\u00e4 sijaitse pohjavedest\u00e4 suoraan riippuvaisia ekosysteemej\u00e4.<\/p>\n<p>Alueiden runsaan lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi luokitusty\u00f6 tulee kest\u00e4m\u00e4\u00e4n muutaman vuoden. Ty\u00f6n edetess\u00e4 ja tuloksien valmistuessa niist\u00e4 tiedotetaan kyseist\u00e4 kuntaa ja alueilla toimijoita. Ty\u00f6n etenemist\u00e4 voi tulevaisuudessa my\u00f6s seurata Lapin ELY-keskuksen verkkosivuilta, jossa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n listaa pohjavesialueisiin tehdyist\u00e4 muutoksista.<\/p>\n<p>Aiemman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan pohjavesialueet luokiteltiin niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen mukaan vedenhankintaa varten t\u00e4rkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Vanha pohjavesialueluokka III tulee\u00a0poistumaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja uutena otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n luokka E, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen alueen pohjavedest\u00e4.<\/p>\n<p>Uudet pohjavesiluokat:<\/p>\n<p>1\u00a0 Vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4 pohjavesialue. Jos alueeseen liittyy\u00a0pohjavedest\u00e4 suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi,\u00a0k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi E-merkint\u00e4\u00e4 (1E).<\/p>\n<p>2\u00a0 Muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Jos alueeseen liittyy\u00a0pohjavedest\u00e4 suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi,\u00a0k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi E-merkint\u00e4\u00e4 (2E).<\/p>\n<p>E\u00a0 Pohjavesialue, jonka pohjavedest\u00e4 pintavesi- tai maaekosysteemi onsuoraan riippuvainen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uuden vuonna 2015 voimaan tulleen lain my\u00f6t\u00e4 kaikkia pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvuuden kannalta kuin ne luokiteltaisiin ensimm\u00e4isen kerran.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3811","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3811"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3811\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3812,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3811\/revisions\/3812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3811"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}