It\u00e4mereen kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus on pienentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuormituksen v\u00e4heneminen n\u00e4kyy esimerkiksi Helsingin edustan merialueen pintaveden ravinnepitoisuuksien pitk\u00e4aikaisena laskuna, mik\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 It\u00e4meren tila on yksiselitteisesti paranemassa. Ravinnekuormitus ja muut muutokset ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi ilmastonmuutos, vaikuttavat yhdess\u00e4 It\u00e4meren monimutkaisissa prosesseissa.<\/p>\n
Levien kev\u00e4tkukinta hiipuu, ja levien esiintyminen painottuu yh\u00e4 enemm\u00e4n loppukes\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 vaikuttaa ravintoverkossa esimerkiksi el\u00e4inplanktoniin ja kaloihin. Viime vuosikymmenin\u00e4 pohjanl\u00e4heisen veden fosforiravinnepitoisuudet ovat olleet kasvussa, ja etenkin pohjanl\u00e4heisen veden l\u00e4mp\u00f6tila loppukes\u00e4st\u00e4 on ollut huomattavasti aiempaa korkeampi. Helsingin edustan merialueen pohjanl\u00e4heisen veden fosforipitoisuudet ovat kasvaneet yli kolmanneksella, 60- ja 70-lukujen taitteen noin 30 mikrogrammaa litrassa -pitoisuuksista 2010-luvun yli 40 mikrogrammaan litrassa.<\/p>\n
\u201dSyyn\u00e4 fosforipitoisuuksien kasvuun on merenpohjan huono kunto ja sen ravinteiden pid\u00e4tt\u00e4miskyvyn heikkeneminen. Normaalioloissa merenpohja sitoo itseens\u00e4 ravinteita\u201d, kertoo tutkija\u00a0Emil Vahtera\u00a0Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n
Veden aiempaa korkeampi l\u00e4mp\u00f6tila johtuu muuttuneesta veden kerrostuneisuudesta ja veden kierrosta It\u00e4meren altaiden v\u00e4lill\u00e4, mutta my\u00f6s ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4. Pohjanl\u00e4heisen veden l\u00e4mp\u00f6tila on noussut 70-luvun alusta 2010-luvulle noin 1,8 \u00b0C. Koko Helsingin edustan merialueen mittaushistorian korkein keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen pohjanl\u00e4heisen veden l\u00e4mp\u00f6tila, 9,9 \u00b0C mitattiin viime vuonna.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialueen tilaa tarkkaillaan tehokkaasti<\/p>\n
Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskus tarkkailee p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialueen tilaa. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialuetta on j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti seurattu jo 60-luvun lopulta l\u00e4htien. Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimusaineisto muodostaa maailmanlaajuisestikin harvinaisen aikasarjan, jonka avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan pitk\u00e4aikaismuutoksia. Nykyisin seurataan useiden alueella toimivien tahojen toimintojen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, voimaloiden lauhdevesist\u00e4 puhdistettuihin j\u00e4tevesiin.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun merialueen veden laadussa ei ole 2010-luvulla tapahtunut suuria muutoksia. Yleisesti ottaen veden laatu ja vedenalainen luonto p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun edustalla on v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tai tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Sis\u00e4lahdilta ei l\u00f6ydy lainkaan yhten\u00e4isi\u00e4 rakkolev\u00e4esiintymi\u00e4, vesi on sameaa ja kes\u00e4isin kasviplanktonin biomassat kasvavat suuriksi. Ulkosaaristo on keskim\u00e4\u00e4rin paremmassa kunnossa kuin sis\u00e4lahdet.<\/p>\n
Helsingin suurten satamien vedess\u00e4 havaittiin orgaanisia tinayhdisteit\u00e4, joita on k\u00e4ytetty alusten pohjamaaleissa. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 on ollut jo vuosia kielletty\u00e4, mutta aineita p\u00e4\u00e4tyy veteen laivojen potkurivirtauksien sekoittamista pohjasedimenteist\u00e4. Pohjasedimenteiss\u00e4 haitta-aineita on paikoitellen runsaasti.<\/p>\n
Helen Oy:n voimalaitosten ja kaukoj\u00e4\u00e4hdytyslaitosten merilauhdevesien vaikutukset ovat paikallisia ja keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin joidenkin satojen metrien et\u00e4isyydelle lauhdevesien purkupaikoista.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun j\u00e4tevedenpuhdistamoiden aiheuttama vuotuinen ravinnekuorma on yht\u00e4 suuri kuin Vantaanjoen mukanaan tuoma kuorma. Koska puhdistettujen j\u00e4tevesien aiheuttama ravinnekuormitus kohdistuu ulkosaaristoon, ovat vaikutukset kuitenkin erilaiset. Vuosien 2014\u20132015 tutkimustulokset antavat viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tevesist\u00e4 fosforia vaikeammin puhdistettavissa oleva typpi kuormittaa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun edustan merialuetta voimakkaammin kuin fosfori.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
It\u00e4mereen kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus on pienentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuormituksen v\u00e4heneminen n\u00e4kyy esimerkiksi Helsingin edustan merialueen pintaveden ravinnepitoisuuksien pitk\u00e4aikaisena laskuna, mik\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 It\u00e4meren tila on yksiselitteisesti paranemassa. Ravinnekuormitus ja muut muutokset ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi ilmastonmuutos, vaikuttavat yhdess\u00e4 It\u00e4meren monimutkaisissa prosesseissa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3832","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3832","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3832"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3832\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3833,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3832\/revisions\/3833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3832"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3832"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3832"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3832"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}