Suomen talouteen olisi saatavissa lis\u00e4\u00e4 tehoja ja uutta vauhtia, jos edes osa kuntien ja valtion yhteens\u00e4 noin 35 miljardin euron hankinnoista teht\u00e4isiin tulosperusteisesti. S\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaali on jopa puoli miljardia euroa. Samalla julkinen sektori voisi avata latua uusille innovaatioille ja kasvulle. Muun muassa vaikuttavuusinvestoimisen mallit tarjoavat ty\u00f6kaluja tulosperusteisiin hankintoihin.<\/p>\n
\u201dAinakin joka toinen julkinen hankinta olisi mahdollista tehd\u00e4 tulosperusteisilla malleilla nykyist\u00e4 vaikuttavammin\u201d, sanoo Hanselin kilpailutuskonsultti\u00a0Jussi Pyykk\u00f6nen, joka on laatinut aiheesta k\u00e4sikirjan valtion, kuntien ja virastojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Euroopan komissio on arvioinut, ett\u00e4 Suomen julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. T\u00e4st\u00e4 summasta suuri osa kohdistuu erilaisiin palveluihin liikenteest\u00e4 hoivaan ja koulutuksesta terveydenhoitoon.<\/p>\n
\u201dJulkiset hankinnat eiv\u00e4t ole \u201dvain\u201d hankintoja, vaan niiden kautta voidaan tavoitella huomattavia my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia yhteiskunnassamme ja samalla tehostaa miljardien eurojen verotulojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d, muistuttaa Sitrassa vaikuttavuusinvestoimisen tiimi\u00e4 vet\u00e4v\u00e4\u00a0Mika Pyykk\u00f6.<\/p>\n
Julkisia hankintoja tulisikin johtaa osana talous- ja elinkeinopolitiikkaa, eik\u00e4 omana erillisen\u00e4 saarekkeenaan. My\u00f6s OECD on kiinnitt\u00e4nyt huomiota siihen, ettei Suomi ota palvelu- ja tuotehankinnoistaan kaikkea hy\u00f6ty\u00e4 irti. Maailmalla on runsaasti esimerkkej\u00e4 innovaatioista, joiden syntyyn julkinen sektori on antanut ostoillaan kunnon sys\u00e4yksen. Niit\u00e4 ovat muun muassa GPS-paikannus ja kosketusn\u00e4ytt\u00f6teknologia.<\/p>\n
Uudistumiskyky testiss\u00e4 \u2013 koulutukselle tarvetta<\/p>\n
Perinteinen suoriteperusteinen l\u00e4hestymistapa ei j\u00e4t\u00e4 juurikaan tilaa uudelle ajattelulle. Kun hankintayksikk\u00f6 m\u00e4\u00e4rittelee tarkoin hankinnan kohteena olevan palvelun tai palveluketjun, palveluntarjoajan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kokonaisuuden hinnoittelu.<\/p>\n
Tulosperusteisuus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kuvion toisinp\u00e4in: se antaa markkinoiden kehitt\u00e4\u00e4 ja kokeilla uusia toimintamalleja. Julkisen sektorin ostaja m\u00e4\u00e4rittelee vaikuttavuustavoitteet ja niiden saavuttamista parhaiten kuvastavat mittarit. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen palveluntarjoajat ehdottavat keinoja, jotka viev\u00e4t tehokkaimmin kohti asetettuja tavoitteita. Pisimmilleen vietyn\u00e4 julkinen raha ei liiku ennen kuin tulokset on todennettu.<\/p>\n
\u201dTulosperusteisuus auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisia hankintoja asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4n suuntaan. Edullinen yksikk\u00f6hinta tai suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei paljon lohduta, jos palvelu ei toimi\u201d, Pyykk\u00f6nen huomauttaa.<\/p>\n
Vaikuttavat hankinnat eiv\u00e4t ole hokkuspokkus-juttu. Tarvitaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategista otetta, poikkihallinnollista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja vahvaa laskentaosaamista eli kokonaiskustannusten ja tulosten analysointia rivihintojen sijaan. Nykyist\u00e4 avoimempi vuoropuhelu julkisen sektorin ja palveluja tarjoavien yritysten kanssa on niin ik\u00e4\u00e4n tarpeen. Avainasemassa t\u00e4ss\u00e4 kaikessa ovat tietenkin kuntien ylin johto ja hankinta-asiantuntijat.<\/p>\n
\u201dJulkishallinnon uudistuksessa maakunnille annetaan sote-palveluiden tilaajan rooli, kun taas terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen j\u00e4\u00e4 edelleen kuntien vastuulle. Onkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 molemmille tasoille kertyy tulosperusteista hankintaosaamista\u201d, Pyykk\u00f6 painottaa.<\/p>\n
Vaikuttavuusinvestoiminen yksi ty\u00f6kalu tulosperusteisiin hankintoihin<\/p>\n
Sitran Suomeen tuoma vaikuttavuusinvestoiminen tarjoaa niin valtiolle kuin kunnille ty\u00f6kaluja tulosperusteiseen hankintaan. Yksi sen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond, SIB). Sen pohjalta Suomessa on rakennettu jo kaksi hanketta ja uusia on kehitteill\u00e4 yli 20 kunnan kanssa.<\/p>\n
SIB-mallissa yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n toiminnan ja kantavat siihen liittyv\u00e4n taloudellisen riskin. Jos yhdess\u00e4 asetetut taloudelliset- ja hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aiempiin kustannuksiin verrattuna ja palauttaa osan tuosta s\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4 sijoittajille. N\u00e4in sijoittajat saavat p\u00e4\u00e4omansa takaisin ja sille kohtuullisen tuoton. Jos taas tavoitteisiin ei p\u00e4\u00e4st\u00e4, veroeurot eiv\u00e4t liiku.<\/p>\n
\u201dJulkinen sektori sahaa itse\u00e4\u00e4n jalkaan, kun se leikkaa edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja ehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 toiminnasta. Tulosperusteinen rahoitussopimus mahdollistaa t\u00e4llaiset palvelut ja viel\u00e4p\u00e4 budjettikehyksen ulkopuolella ilman taloudellista riski\u00e4\u201d, Pyykk\u00f6 muistuttaa.<\/p>\n
Suomen ja Pohjoismaiden ensimm\u00e4inen SIB edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia julkisella sektorilla. Siin\u00e4 ovat tilaajina Lounais-Suomen maistraatti, Savon koulutuskuntayhtym\u00e4 ja Nurmij\u00e4rven kunnan Aleksia-liikelaitos. Niiden yhtens\u00e4 noin 1\u00a0300 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 saavat ty\u00f6terveyspalveluja, joiden tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 hyvinvointia ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairaspoissaoloja. Tulosmittarina toimivat siis sairaspoissaolop\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n
Toinen, viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 k\u00e4ynnistyv\u00e4 SIB edist\u00e4\u00e4 maahanmuuttajien nopeaa ty\u00f6llistymist\u00e4 ja kotoutumista. Siin\u00e4 tilaajana on ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 ja tulosmittariksi valittiin vaikutukset ty\u00f6markkinatuen maksamiseen ja verotulojen kertymiseen.<\/p>\n
\u201dTulosperusteinen hankinta ei luonnollisestikaan sovellu jokaiseen tarpeeseen, mutta on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s suoriteperusteisiin hankintoihin on mahdollista sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tulosperusteisia aineksia\u201d, Pyykk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n
Uuden hankintalain on m\u00e4\u00e4r\u00e4 astua voimaan t\u00e4m\u00e4n vuoden lopulla. Laki on parhaillaan eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Siihen sis\u00e4ltyy uudistuksia, jotka antavat hankintayksik\u00f6ille lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia innovatiivisuuteen ja kokeilukulttuurin tukemiseen.<\/p>\n
\u201dMy\u00f6s nykyinen laki mahdollistaa vaikuttavat hankinnat, joten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ole este. Jos edes viisi prosenttia julkisista hankinnoista suunnattaisiin aidosti tuotekehityksen tai uusien prototyyppien kehitt\u00e4miseen, panostus olisi valtava. Siihen liittyy riskej\u00e4, kuten aina kun tavoitteena on jotakin t\u00e4ysin uutta. Mutta toinen vaakakuppi on mahdollisuuksia t\u00e4ynn\u00e4\u201d, Pyykk\u00f6nen painottaa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen talouteen olisi saatavissa lis\u00e4\u00e4 tehoja ja uutta vauhtia, jos edes osa kuntien ja valtion yhteens\u00e4 noin 35 miljardin euron hankinnoista teht\u00e4isiin tulosperusteisesti. S\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaali on jopa puoli miljardia euroa. Samalla julkinen sektori voisi avata latua uusille innovaatioille ja kasvulle. Muun muassa vaikuttavuusinvestoimisen mallit tarjoavat ty\u00f6kaluja tulosperusteisiin hankintoihin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3869","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3869","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3869"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3869\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3870,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3869\/revisions\/3870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3869"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3869"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3869"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3869"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}