Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Geologian tutkimuskeskus ja \u00c5bo Akademi kehitt\u00e4v\u00e4t menetelmi\u00e4 sulfaattimailla muodostuvan happaman vesist\u00f6kuormituksen est\u00e4miseksi. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s varautumisj\u00e4rjestelm\u00e4, joka ennustaa happaman valumaveden kuormituspiikkej\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollistaa happamaan kuormitukseen puuttumisen jo ennalta.<\/p>\n
Varautumisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n Ruukin ja Saarikosken v\u00e4liin sijoittuvalla Siikajoenvarren vesist\u00f6alueella, jolla my\u00f6s sulfaattimaiden esiintymist\u00e4 ja vedenlaatua kartoitetaan aiempaa tarkemmin.<\/p>\n
Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, ett\u00e4 paikoin hyvinkin ohut yhten\u00e4inen turvekerros voi est\u00e4\u00e4 pohjamaan hapettumisen. Samalla on saatu viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 turvetuotantoalueilla happamuuskuormituksen muodostuminen liittyy ensisijaisesti ojan pientareiden hapettumiseen.<\/p>\n
Nyt selvitet\u00e4\u00e4n, mink\u00e4laisilla toimintatavoilla happaman valumaveden syntymist\u00e4 happamilla sulfaattimailla sijaitsevilla turvetuotantoalueilla voidaan est\u00e4\u00e4. T\u00e4llaisia voivat olla esimerkiksi turvekerroksen j\u00e4tt\u00e4minen suojakerrokseksi sulfaattimailla. My\u00f6s ojien merkityst\u00e4 happaman kuormituksen synnyss\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n tarkemmin.<\/p>\n
Niille alueille, joissa hapan vesist\u00f6kuormitus on jo ongelma, ratkaisuja etsit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 perinteisten kalkkikivipohjaisten materiaalien avulla ett\u00e4 teollisuuden sivutuotteina syntyneist\u00e4 tuhkista ja lietteist\u00e4. Vaikka menetelmi\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n turvetuotannon tarpeisiin, niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muun maank\u00e4yt\u00f6n yhteydess\u00e4.<\/p>\n
Happamuusongelma liittyy happamiin sulfaattimaihin, joita esiintyy Suomen rannikolla ja paikoin sis\u00e4maassa niin kutsutulla Litorina-alueella, joka on It\u00e4meren muinaisen vaiheen merenpohjaa. Maankuivatuksen, maanrakennust\u00f6iden tai muun maank\u00e4yt\u00f6n seurauksena alueen maaper\u00e4n sulfidiyhdisteet hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaper\u00e4n metalleja. N\u00e4in syntyv\u00e4t happamat ja metallipitoiset valumavedet ovat haitallisia vesist\u00f6jen eli\u00f6st\u00f6lle, vesien virkistys- ja talousvesik\u00e4yt\u00f6lle sek\u00e4 infrastruktuurille.<\/p>\n
Hankkeen toteuttavat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Geologian tutkimuskeskus ja \u00c5bo Akademi. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahaston Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ja ty\u00f6t\u00e4 2014\u20132020 rakennerahasto-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kautta, Bioenergia ry, Nordkalk Oy Ab sek\u00e4 Stora Enso Oyj.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Geologian tutkimuskeskus ja \u00c5bo Akademi kehitt\u00e4v\u00e4t menetelmi\u00e4 sulfaattimailla muodostuvan happaman vesist\u00f6kuormituksen est\u00e4miseksi. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s varautumisj\u00e4rjestelm\u00e4, joka ennustaa happaman valumaveden kuormituspiikkej\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollistaa happamaan kuormitukseen puuttumisen jo ennalta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3919","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3919"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3919\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3920,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3919\/revisions\/3920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3919"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}