{"id":3969,"date":"2016-11-28T09:37:53","date_gmt":"2016-11-28T07:37:53","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3969"},"modified":"2016-11-28T09:37:53","modified_gmt":"2016-11-28T07:37:53","slug":"yhdyskuntalietteen-hyotykaytto-voi-aiheuttaa-haittaa-ymparistolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2016\/11\/yhdyskuntalietteen-hyotykaytto-voi-aiheuttaa-haittaa-ymparistolle\/","title":{"rendered":"Yhdyskuntalietteen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 voi aiheuttaa haittaa ymp\u00e4rist\u00f6lle"},"content":{"rendered":"<p>Nykyisill\u00e4 yhdyskuntalietteen k\u00e4sittelymenetelmill\u00e4 ei pystyt\u00e4 poistamaan riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti tiettyj\u00e4 lietteen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 haitallisia aineita. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimuksessa kompostoinnin ja m\u00e4d\u00e4tyksen l\u00e4pik\u00e4yneest\u00e4 lietteest\u00e4 l\u00f6ytyi edelleen muun muassa erilaisia pysyvi\u00e4 ja haitallisia yhdisteit\u00e4 kuten bromattuja palonsuoja-aineita (PBDE), perfluorattuja alkyyliyhdisteit\u00e4 (PFAS) sek\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineita.<!--more--><\/p>\n<p>Haitallisten aineiden yhteisvaikutuksia, kertyvyytt\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 maaper\u00e4n ekosysteemiss\u00e4 ei tunneta viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. My\u00f6s haitallisten aineiden kulkeutumisesta pinta- ja pohjavesiin tarvitaan lis\u00e4tutkimuksia. T\u00e4h\u00e4nastisten tutkimustulosten perusteella varovaisuusperiaatteen noudattaminen yhdyskuntalietteen hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on edelleen perusteltua.<\/p>\n<p>Yhdyskuntaliete sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita, kuten fosforia, jota hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rajallisia fosforivarantoja. Yhdyskuntalietteist\u00e4 on kuitenkin havaittu lukuisia erilaisia orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat olla per\u00e4isin niin kotitalouksista, teollisuudesta, hulevesist\u00e4 kuin kaatopaikkojen suotovesist\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Lietteen toistuva levitt\u00e4minen saattaa lis\u00e4t\u00e4 maaper\u00e4n haitta-ainepitoisuuksia<\/strong><\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4t orgaaniset haitta-aineet eiv\u00e4t poistu lietteen k\u00e4sittelyketjussa, mink\u00e4 takia ne voivat aiheuttaa haittaa ymp\u00e4rist\u00f6lle. Jos lietett\u00e4 levitet\u00e4\u00e4n toistuvasti, pysyvien yhdisteiden kuten tiettyjen bromattujen palonsuoja-aineiden pitoisuudet maaper\u00e4ss\u00e4 voivat nousta. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kasvit ja eli\u00f6t saattavat aikojen saatossa alistua yh\u00e4 korkeammille haitta-ainepitoisuuksille. V\u00e4hemm\u00e4n pysyvien yhdisteiden kohdalla my\u00f6s niiden jatkuva vuo ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 niiden esiintymist\u00e4 ja mahdollisia vaikutuksia maaper\u00e4\u00e4n ja eli\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet sek\u00e4 osa l\u00e4\u00e4keaineista saattavat puolestaan vesiliukoisempina kerty\u00e4 joko kasveihin tai huuhtoutua maaper\u00e4st\u00e4 edelleen pinta- tai pohjavesiin. PFAS- ja PBDE-yhdisteiden on my\u00f6s todistettu kertyv\u00e4n lieroihin, joista ne voivat kulkeutua eteenp\u00e4in ravintoketjussa. Lis\u00e4ksi kasvit, lierot ja mikrobit voivat yhdess\u00e4 muuntaa lietteen mukana maaper\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyneet yhdisteet biosaatavampaan muotoon, jolloin ne ovat helpommin eli\u00f6iden ja kasvien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p>Antibioottij\u00e4\u00e4mien mahdollisia vaikutuksia maaper\u00e4n mikrobistoon ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida sulkea pois. Esimerkiksi antibakteerisena yhdisteen\u00e4 k\u00e4ytetyn triklosaanin sek\u00e4 er\u00e4iden antibioottien pitoisuudet olivat SYKEn tutkimuksen mukaan melko korkeita sek\u00e4 yhdyskuntalietett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 lannoitevalmisteissa ett\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4, jonne valmisteita oli levitetty.<\/p>\n<p><strong>Yhdyskuntalietteen k\u00e4ytt\u00f6 vaatii edelleen jatkotutkimuksia<\/strong><\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen mukaan lietteeseen pid\u00e4ttyvien pysyvien ja haitallisten orgaanisten yhdisteiden pitk\u00e4aikais- ja yhteisvaikutuksista tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimuksia. RUSSOA-hankekokonaisuudessa tarkasteltiin vain hyvin pient\u00e4 osaa kaikista niist\u00e4 haitallisista orgaanisista yhdisteist\u00e4, joita lietteeseen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pid\u00e4ttyy. Lis\u00e4tutkimuksia tarvitaan my\u00f6s muista haitallisista yhdisteist\u00e4.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamolle saapuvista mikromuoveista valtaosa p\u00e4\u00e4tyy lietteeseen. Mikromuovien esiintymist\u00e4, niiden mahdollisia vaikutuksia maaper\u00e4eli\u00f6ihin sek\u00e4 yhteytt\u00e4 haitallisten aineiden esiintymiseen on tarpeen selvitt\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4nastisten tutkimustulosten perusteella varovaisuusperiaatteen noudattaminen yhdyskuntalietteen hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on edelleen perusteltua.<\/p>\n<p>J\u00e4tevedenpuhdistamoita ei ole nykyisell\u00e4\u00e4n suunniteltu poistamaan j\u00e4tevesist\u00e4 muuta kuin l\u00e4hinn\u00e4 ravinteita ja kiintoainesta, mink\u00e4 takia erilaiset orgaaniset haitta-aineet voivat joko kulkeutua puhdistusprosessin l\u00e4pi tai pid\u00e4tty\u00e4 lietteeseen. J\u00e4teveden puhdistusprosessin tehostaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juuri paranna lietteen laatua, sill\u00e4 lis\u00e4puhdistusmenetelm\u00e4t sijoitetaan yleens\u00e4 prosessin loppuvaiheeseen. Varsinainen liete kuitenkin muodostuu p\u00e4\u00e4asiassa jo prosessin alkuvaiheessa. N\u00e4in ollen jatkossa tulisikin kehitt\u00e4\u00e4 nimenomaan lietteen k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4, jotta haitallisten aineiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><em>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen RUSSOA-hankkeessa tarkasteltiin yhdyskuntalietteiden maatalous- ja viherrakennusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 mahdollisia riskej\u00e4. Hankkeessa kartoitettiin er\u00e4iden l\u00e4\u00e4keaineiden esiintymist\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamon lietteiss\u00e4 sek\u00e4 selvitettiin l\u00e4\u00e4keaineiden ja haitallisten orgaanisten yhdisteiden vaikutuksia ja kertyvyytt\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n sek\u00e4 maaper\u00e4eli\u00f6ihin.<\/em><\/p>\n<p><strong>Hankkeen loppuraportti<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/169282\">Yhdyskuntaj\u00e4tevesilietteiden maatalousk\u00e4yt\u00f6n ja viherrakentamisen riskit RUSSOA I-III Loppuraportti<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nykyisill\u00e4 yhdyskuntalietteen k\u00e4sittelymenetelmill\u00e4 ei pystyt\u00e4 poistamaan riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti tiettyj\u00e4 lietteen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 haitallisia aineita. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimuksessa kompostoinnin ja m\u00e4d\u00e4tyksen l\u00e4pik\u00e4yneest\u00e4 lietteest\u00e4 l\u00f6ytyi edelleen muun muassa erilaisia pysyvi\u00e4 ja haitallisia yhdisteit\u00e4 kuten bromattuja palonsuoja-aineita (PBDE), perfluorattuja alkyyliyhdisteit\u00e4 (PFAS) sek\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineita.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3969","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3969"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3969\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3970,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3969\/revisions\/3970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3969"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}