P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun rannikkovesien tila vaihtelee ekologisen laatuluokituksen mukaan huonosta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n. Tila on heikoin suljetuilla sis\u00e4lahdilla ja paras ulkosaariston ja avomeren rajalla.<\/p>\n
Pintavesien ekologisella laatuluokituksella pyrit\u00e4\u00e4n kuvaamaan sis\u00e4vesien ja merialueen vesist\u00f6jen tilaa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon elottoman ja elollisen luonnon erityispiirteit\u00e4. Ekologinen laatuluokittelu kuvaa p\u00e4\u00e4osin vesist\u00f6jen vastetta rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4n kuormitukseen eli ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun rannikkoalueiden vesiin kohdistui voimakas paikallinen ravinnekuormitus aina 1980-luvun puoliv\u00e4liin saakka. Vantaanjoki tuo edelleen suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ravinteita mereen.<\/p>\n
\u201dYhdyskuntaj\u00e4tevesist\u00e4 per\u00e4isin olevaa ravinnekuormitusta on leikattu huomattavasti 1990-luvulta l\u00e4htien, ja nykyiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat vain murto-osa huippuvuosien kokonaism\u00e4\u00e4rist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta rannikkovesien tila ei ole ekologisen laatuluokituksen mukaan parantunut huomattavasti 1970-luvun tilanteesta\u201d, kertoo tutkija\u00a0Emil Vahtera\u00a0Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n
Pitk\u00e4aikaisten seuranta-aineistojen mukaan ravinnepitoisuudet ovat p\u00e4\u00e4st\u00f6leikkausten johdosta laskeneet pintavedess\u00e4, mutta vesi on yh\u00e4 sameaa ja levien m\u00e4\u00e4r\u00e4 suuri. Paikoitellen pohjanl\u00e4heinen vesi on hyvin v\u00e4h\u00e4happista aivan rannikon l\u00e4heisyydess\u00e4, ja esimerkiksi rakkolev\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy alueelta entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n menneisiin vuosiin verrattuna.<\/p>\n
Heikoimmassa kunnossa alueella ovat Seurasaarenselk\u00e4 ja Laajalahti, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t edelleen aiemmasta ravinnekuormituksesta ja huonosta veden vaihtuvuudesta.<\/p>\n
Voimakas ihmistoiminta ja monimutkaisen ravintoverkon arvaamattomat vasteet hidastavat merialueen tilan palautumista tehokkaista p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n
Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen seuranta-aineistojen tuloksia ja viimeisin vuosittain julkaistava merialueen ekologinen laatuluokituksen karttakuva l\u00f6ytyv\u00e4t Helsingin kaupungin internet-sivuilta:\u00a0http:\/\/www.hel.fi\/www\/helsinki\/fi\/asuminen-ja-ymparisto\/luonto-ja-viheralueet\/vedet\/itameri\/seuranta<\/a><\/p>\n L\u00e4hde:\u00a0Sofia Airola ja Emil Vahtera: P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun rannikkovesien ekologinen laatuluokitus \u2013 Ty\u00f6kalu rannikkovesien laatuluokituksen laskentaan sek\u00e4 laatuluokituksen vaihtelu 1970-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen julkaisuja 9\/2016.\u00a0http:\/\/www.hel.fi\/static\/ymk\/julkaisut\/julkaisu-09-16.pdf<\/a>.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun rannikkovesien tila vaihtelee ekologisen laatuluokituksen mukaan huonosta tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n. Tila on heikoin suljetuilla sis\u00e4lahdilla ja paras ulkosaariston ja avomeren rajalla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4002","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4002","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4002"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4002\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4003,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4002\/revisions\/4003"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4002"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4002"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4002"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4002"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}