Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, ett\u00e4 Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkitt\u00e4v\u00e4sti vuodesta 2011 l\u00e4htien. Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensiv\u00e4t sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomattavia virtaamavaihteluita.<\/p>\n
Virtaamavaikutukset olivat suurimmat yl\u00e4juoksulla Pohjois-Thaimaassa mutta havaittavissa my\u00f6s yli 2 000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 alajuoksulla Kambotzhassa.<\/p>\n
\u201dVirtaamamuutoksien pel\u00e4t\u00e4\u00e4n aiheuttavan muutoksia alajuoksun vesiekosysteemeiss\u00e4 ja niiden tuottavuudessa. Erityisen huolena ovat vaikutukset kalastukselle, joka on alajuoksun maissa taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa ja my\u00f6s alueellisen ruokaturvan kulmakivi\u201d, kertoo Aalto-yliopiston tutkija\u00a0Timo R\u00e4s\u00e4nen. Mekong-joen vuotuisten kalansaaliiden arvoksi on arvioitu 4,3\u20137,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Alueella kulutetusta el\u00e4inproteiinista 47\u201380 % saadaan kaloista ja muista vesieli\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
\u201dTutkimuksessa havaittujen virtaamamuutosten ekologisia vaikutuksia ei kuitenkaan viel\u00e4 tiedet\u00e4\u201d, Timo R\u00e4s\u00e4nen sanoo ja korostaa, ett\u00e4 lis\u00e4tutkimukset ovat tarpeen. My\u00f6s vahva yl\u00e4- ja alajuoksun maiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 haittojen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n
Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekong-joki on yksi maailman suurimmista joista ja se tarjoaa elinkeinoja ja ruokaturvan miljoonille ihmisille. Alueen talous kehittyy nopeasti, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s kasvavana energian tarpeena ja vesivoiman rakentamisena. Viime vuosina Kiina on rakentanut Mekong-joen yl\u00e4juoksulle useita suuria patoja, joka on her\u00e4tt\u00e4nyt huolta alajuoksun maissa. Yl\u00e4juoksun patohankkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista huolimatta Kiinassa sijaitsevat vesivoimayhti\u00f6t eiv\u00e4t ole julkistaneet tietoja vesivoimahankkeiden operoinnista tai arvioiduista alajuoksun vaikutuksista. Tutkimuksessa havaitut vaikutukset olivat suurimmat vuonna 2014, jolloin yl\u00e4juoksun suurin vesivoimahanke Nuozhadu (5850 MW) aloitti toimintansa.<\/p>\n
Tutkimusta tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mekong-jokikomission kanssa, ja tutkimustulokset on julkaistu Journal of Hydrology -lehdess\u00e4 joulukuussa 2016.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, ett\u00e4 Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkitt\u00e4v\u00e4sti vuodesta 2011 l\u00e4htien. Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensiv\u00e4t sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomattavia virtaamavaihteluita.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4035","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4035","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4035"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4035\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4036,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4035\/revisions\/4036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4035"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4035"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4035"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4035"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}