Menetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti lannoitetuotannon energiankulutusta ja vesist\u00f6jen kuormitusta.<\/p>\n
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehitt\u00e4neet uuden menetelm\u00e4n typen ja fosforin energiatehokkaaseen talteenottoon erilaisista nestem\u00e4isist\u00e4 j\u00e4tejakeista. Laboratoriotutkimuksissa menetelm\u00e4n avulla on mahdollista erottaa 99 % j\u00e4tevesien typesta\u0308 ja 90\u201399 % fosforista ja tuottaa lannoitteisiin sopivaa rakeista ammoniumsulfaattia (NH4<\/sub>)2<\/sub>SO4<\/sub>\u00a0seka\u0308 fosforisakkaa.<\/p>\n \u201dTypen ja fosforin poistamiseen j\u00e4tevesist\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useita erilaisia menetelmi\u00e4, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei vastaa ravinteiden talteenottotarpeeseen. Lannoitteisiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n typen teolliseen tuotantoon arvioidaan kuluvan noin 2 % koko maailman energiankulutuksesta. Yhdyskuntien j\u00e4tevesien ravinteiden talteenotolla on mahdollista korvata 6 % teollisesti tuotetusta ammoniumtypesta\u0308 ja noin kymmenes lannoitteena ka\u0308ytetta\u0308va\u0308sta\u0308 fosforista\u201d, kertoo professori Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori\u00a0Riku Vahala.<\/p>\n Testilaitteiston rakentaminen Aalto-yliopiston vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan laboratorioon alkaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017. Hankkeen p\u00e4\u00e4tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 nestem\u00e4isten j\u00e4tejakeiden ravinteiden kierr\u00e4tykseen taloudellisesti kannattava prosessi ja toimintaketju. Samalla alan yritt\u00e4ji\u00e4 kannustetaan tehokkaaseen j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyyn. Ravinteiden talteenoton tehostaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinnekuormitusta It\u00e4mereen, laskee j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyn kustannuksia ja edist\u00e4\u00e4 ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n \u201dErityisi\u00e4 hy\u00f6dynsaajia hankkeessa ovat j\u00e4tevedenpuhdistamot, lietteiden tuottajat ja k\u00e4sittelij\u00e4t, biokaasulaitokset, sek\u00e4 lannoitteiden loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, jotka saavat kest\u00e4v\u00e4n lannoitetuotteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4\u201d, sanoo TkT\u00a0Surendra Pradhan.<\/p>\n Talteenottomenetelm\u00e4 perustuu kalsiumhydroksidin Ca(OH)2<\/sub>\u00a0k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ammoniumtypen NH4+\u00a0muuntamiseksi kaasumaiseksi ammoniakiksi NH3<\/sub>, joka erotetaan puolil\u00e4p\u00e4isev\u00e4n kalvon l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ammoniakki sidotaan rikkihappoon, jolloin syntyy ammoniumsulfaattia. Prosessissa fosfori saostuu kalsiumsuolan avulla.<\/p>\n \u201dMenetelm\u00e4n patenttihakemus on parhaillaan k\u00e4sittelyss\u00e4 ja hankkeen tavoitteena on etsi\u00e4 yrityskumppaneita, jotka voisivat parhaalla mahdollisella tavalla hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 patenttia, tuotteistaa ja markkinoida uutta prosessia. Menestyess\u00e4\u00e4n uusi prosessi tarjoaa my\u00f6s kilpailukykyisen vientituotteen\u201d, toteaa TkT\u00a0Anna Mikola.<\/p>\n Menetelm\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s huomattavia positiivia vaikutuksia ympa\u0308risto\u0308\u00f6n.<\/p>\n \u201dRavinnepa\u0308a\u0308sto\u0308t vesist\u00f6ihin va\u0308henev\u00e4t, ja uuden menetelm\u00e4n tuoma energians\u00e4\u00e4st\u00f6 ja kemikaalien ka\u0308yto\u0308n va\u0308heneminen lannoitteiden valmistuksessa laskevat kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d, muistuttaa professori Vahala.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Menetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti lannoitetuotannon energiankulutusta ja vesist\u00f6jen kuormitusta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4038","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4038"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4039,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4038\/revisions\/4039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4038"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}