Saimaan Lauritsalassa j\u00e4\u00e4npaksuutta on mitattu yht\u00e4jaksoisesti jo 100 vuoden ajan. Ensimm\u00e4inen Lauritsalan j\u00e4\u00e4mittaus tehtiin 15.1.1917. Tuolloin j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli 40 cm. T\u00e4m\u00e4n viikon tiistain (10.1.2017) mittauksessa Lauritsalan Sarviniemess\u00e4 j\u00e4\u00e4npaksuus oli keskim\u00e4\u00e4rin 16 cm.<\/p>\n
Saimaan Lauritsalan havainnoissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 talven j\u00e4\u00e4npaksuuden maksimin pienenemist\u00e4, kuten my\u00f6s j\u00e4\u00e4tymisen my\u00f6hentymist\u00e4 ja j\u00e4\u00e4nl\u00e4hd\u00f6n aikaistumista. Tammikuussa tehtyjen mittausten perusteella j\u00e4\u00e4npaksuus Lauritsalassa oli vuosina 1920\u20131944 keskim\u00e4\u00e4rin 40 cm, vuosina 1960\u20131984 keskim\u00e4\u00e4rin 35 cm, ja vuosien 1990\u20132014 tammikuun keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen j\u00e4\u00e4npaksuus oli en\u00e4\u00e4 25 cm. Koko talvea tarkasteltaessa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen j\u00e4\u00e4npaksuuden maksimi on pienentynyt 25 sentti\u00e4 100 vuotta kohden. Saimaan kanavan l\u00e4heisyys ja v\u00e4yl\u00e4n auki pit\u00e4minen ovat saattaneet vaikuttaa ohenemiseen, mutta j\u00e4\u00e4npaksuuden pieneneminen on my\u00f6s seurausta ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4. Samanlaista j\u00e4\u00e4n ohenemissuuntausta on havaittu my\u00f6s muilla Etel\u00e4-Suomen j\u00e4rvill\u00e4.<\/p>\n
Kaikkien aikojen suurin j\u00e4\u00e4npaksuus Lauritsalassa on mitattu heti toisena mittaustalvena 1918, jolloin helmikuun lopussa j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli 86 cm. Ensimm\u00e4isin\u00e4 mittausvuosikymmenin\u00e4 yli 70 cm:n paksuisia j\u00e4it\u00e4 mitattiin useasti, mutta esimerkiksi 2000-luvulla suurin j\u00e4\u00e4npaksuus on ollut vain 60 cm (talvella 2011). Koko sadan vuoden havaintohistorian pienimm\u00e4t maksimij\u00e4\u00e4npaksuudet on mitattu Lauritsalassa 2000-luvulla. Kaikkien aikojen pienin talven huippulukema oli maaliskuussa 2008. Tuolloin j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli vain 26 cm. Talvi 2014 on t\u00e4ll\u00e4 enn\u00e4tyslistalla toisena; silloin j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli enimmill\u00e4\u00e4n Lauritsalassa vain 29 cm.<\/p>\n
Lauritsalan havaintosarja ei ole pisin yhten\u00e4inen j\u00e4\u00e4npaksuuden havaintosarja Suomen j\u00e4rvilt\u00e4. Muutamalla muulla Etel\u00e4- ja Keski-Suomen j\u00e4rvell\u00e4 havainnot alkoivat jo 1910-luvun alussa. Useista n\u00e4ist\u00e4 paikoista j\u00e4\u00e4havaintojaksoilta puuttuu kuitenkin muutamia vuosia.<\/p>\n
Lauritsalan havaintopaikka on yksi 48 valtakunnallisesta j\u00e4rvien j\u00e4\u00e4npaksuushavaintopaikoista Suomessa. Kaakkois-Suomen toinen virallinen havaintopaikka on Simpelej\u00e4rvell\u00e4, jossa j\u00e4\u00e4npaksuutta on seurattu vuodesta 1961 l\u00e4htien. Havaintoja tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 mittauspaikoilla j\u00e4\u00e4tymisen j\u00e4lkeen kuukauden 10., 20. ja 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mittauksen toteuttavat teht\u00e4v\u00e4\u00e4n koulutetut vapaaehtoiset havaitsijat, jotka toimittavat tiedot Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskukseen. ELY-keskus tekee j\u00e4\u00e4npaksuusmittauksia satunnaisesti yhdeks\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4 Kaakkois-Suomessa.<\/p>\n
J\u00e4rvien j\u00e4\u00e4npaksuuden havainnointi on osa laajaa, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen organisoimaa ja alueellisten ELY-keskusten yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4, hydrologista seurantaa. Keskeisi\u00e4 seurattavia suureita j\u00e4\u00e4npaksuuden ohella ovat mm. j\u00e4rvien vedenkorkeus, jokien virtaama ja pohjavesien pinnan korkeus, valunta, lumen syvyys ja roudan m\u00e4\u00e4r\u00e4. Tietoja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muun muassa vesist\u00f6ennusteissa ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Saimaan Lauritsalassa j\u00e4\u00e4npaksuutta on mitattu yht\u00e4jaksoisesti jo 100 vuoden ajan. Ensimm\u00e4inen Lauritsalan j\u00e4\u00e4mittaus tehtiin 15.1.1917. Tuolloin j\u00e4\u00e4t\u00e4 oli 40 cm. T\u00e4m\u00e4n viikon tiistain (10.1.2017) mittauksessa Lauritsalan Sarviniemess\u00e4 j\u00e4\u00e4npaksuus oli keskim\u00e4\u00e4rin 16 cm.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4040","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4040"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4041,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4040\/revisions\/4041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4040"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}