Suurin osa suomalaisista on vesihuoltolaitosten asiakkaita. Yli 1 500 vesihuoltolaitoksen toiminnan tehokkuudessa, laadussa ja taloudellisuudessa on kuitenkin suuria eroja. Nyt laitosten vertailu on entist\u00e4 helpompaa, kun vesihuoltolaitosten tiedot ja tunnusluvut ovat kaikille saatavilla.<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus avasi tammikuussa 2016 uuden vesihuollon VEETI-tietopalvelun. Vesihuoltolaitosten tulee vesihuoltolain mukaan toimittaa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tiedot, joita tarvitaan laitoksen tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen laskemiseksi. Laitokset vastaavat tiedon toimittamisesta ja tietojen oikeellisuudesta. Suurimmat vesihuoltolaitokset ovat vuoden 2015 tiedot jo sy\u00f6tt\u00e4neet, ja tiedon kattavuus on talousveden osalta 3,9 miljoonaa asukasta ja j\u00e4tevesiviem\u00e4r\u00f6innin osalta 3,4 miljoonaa asukasta. N\u00e4in ollen noin 80 prosenttia vesihuoltoverkostoon liittyneist\u00e4 asukkaista n\u00e4kee oman laitoksensa tiedot.<\/p>\n
Nyt avatussa raportointipalvelussa vesihuoltolaitosten asiakkailla on mahdollisuus tutustua oman vesihuoltolaitoksensa toimintaan ja taloudenpitoon tunnuslukujen avulla. Palvelu mahdollistaa kaikille tiedontarvitsijoille my\u00f6s laitosten vertailun. Vesihuoltolaitokset hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen tiedonsy\u00f6tt\u00f6 on v\u00e4hentynyt.<\/p>\n
Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten kustannukset, uus- ja korjausinvestoinnit mukaan luettuina, katetaan asiakkailta peritt\u00e4vin maksuin. Kustannusten kattamista voidaan tarkastella toiminnan tuottoja ja kuluja vertaamalla. Joillakin laitoksilla tuotot eiv\u00e4t kata edes kaikkia toiminnasta aiheutuvia k\u00e4ytt\u00f6kuluja, toiset taas tulouttavat omistajilleen merkitt\u00e4v\u00e4n osan tuotosta. Toisaalta verkostojen ik\u00e4\u00e4ntyminen luo paineita investoida verkostojen saneerauksiin.<\/p>\n
VEETI-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n toimitettujen tietojen perusteella vesihuoltolaitosten tuloutus tuloksestaan suhteessa laitoksen liikevaihtoon on keskim\u00e4\u00e4rin kymmenen prosenttia vaihteluv\u00e4lin ollessa 0\u201330 prosenttia. Vesijohtoverkon ja viem\u00e4riverkon kuntoa voidaan arvioida ep\u00e4suorasti laskuttamattoman veden osuudella. Vesi-johdossa laskuttamaton vesi kuvaa verkostosta vuotavan veden ja kunnossapidossa k\u00e4ytetyn veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Viem\u00e4riverkostossa laskuttamaton vesi kuvaa viem\u00e4reihin johdettua hulevett\u00e4 tai viem\u00e4reihin rakenteiden heikkokuntoisuuden vuoksi suotautuvaa vett\u00e4. Laskuttamattoman talousveden osuus Suomen vesi-johtoverkostossa on yli 20 prosenttia ja j\u00e4tevesiverkostossa yli 45 prosenttia. Kuitenkin putkirikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo paremmin vesijohtoverkostojen kunnosta. Putkirikkoja Suomessa tapahtuu vuosittain VEETI:in toimitettujen tietojen perusteella keskim\u00e4\u00e4rin 16 kappaletta sataa putkistokilometri\u00e4 kohti.<\/p>\n
Vesihuollon tiedonhallinnan kehitt\u00e4misty\u00f6 on toteutettu vuosina 2011\u20132016. Hanketta on rahoittanut valtiovarainministeri\u00f6 ja sen ohjauksesta on vastannut maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 yhdess\u00e4 muiden vesi-huoltoa ohjaavien ministeri\u00f6iden sek\u00e4 vesihuoltotiedon k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa. Toteutus ja yll\u00e4pito on Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen vastuulla. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus seuraavat palvelun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa vesihuoltolaitoksissa.<\/p>\n