{"id":4118,"date":"2017-03-21T08:46:49","date_gmt":"2017-03-21T06:46:49","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4118"},"modified":"2017-03-21T08:46:49","modified_gmt":"2017-03-21T06:46:49","slug":"vaitos-hulevesien-ymparivuotinen-kasittely-tarpeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/03\/vaitos-hulevesien-ymparivuotinen-kasittely-tarpeen\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s: Hulevesien ymp\u00e4rivuotinen k\u00e4sittely tarpeen"},"content":{"rendered":"<p>Kaupunkialueiden sade- ja sulamisvedet pit\u00e4isi puhdistaa ennen niiden purkamista muihin vesiin, t\u00e4h\u00e4n suositukseen p\u00e4\u00e4tyi Maija Taka v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan. Tutkimuksessa seurattiin sadevesiviem\u00e4reihin valuvan veden laatua eri vuodenaikoina It\u00e4-Pasilassa, Pihlajam\u00e4ess\u00e4 ja Ver\u00e4j\u00e4m\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 toisaalta vedenlaadun alueellista vaihtelua Etel\u00e4-Suomen valuma-alueilla.<!--more--><\/p>\n<p>Viem\u00e4reiden kansia raotellut Taka l\u00f6ysi hirve\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n sipsipusseja, auton rekisterikilpi\u00e4 sek\u00e4 muuta viem\u00e4riin kuulumatonta. Vesin\u00e4ytteist\u00e4 mitattiin h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n korkeita pitoisuuksia ravinteita, suoloja sek\u00e4 metalleja.<\/p>\n<p>Yksi tutkimuspaikoista oli tihe\u00e4sti rakennettu It\u00e4-Pasila, jossa sade- ja sulamisvedet johdetaan suoraan viem\u00e4riverkostoon. Alueella on paljon asfalttia ja betonia. Kun sade piiskaa t\u00e4llaisia kovia pintoja, ovat viem\u00e4riveden pitoisuudet erityiset korkeat.<\/p>\n<p>\u2014 Vedess\u00e4 on ravinteita kuten suoloja sek\u00e4 kaliumia, ehk\u00e4 betonista liuenneena sek\u00e4 nitraattia sek\u00e4 metalleja, Maija Taka kertoo.<\/p>\n<p>Veden laatua s\u00e4\u00e4televien ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska aineet ovat per\u00e4isin monesta eri paikasta ja kulkeutumisreittej\u00e4 on useita ja koko prosessi monimutkainen.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kokonaiskuva hahmottui aikaisempaa paremmin, koska vesin\u00e4ytteit\u00e4 otettiin ajallisesti kattavasti ja my\u00f6s talvisaikaan.<\/p>\n<p>Kentt\u00e4t\u00f6iss\u00e4 uurastanutta Takaa ilahdutti paikallisten asukkaiden kiinnostus vesi\u00e4 kohtaan. Vesin\u00e4ytteiden ottajan kanssa tultiin juttelemaan. Hyvi\u00e4 kokemuksia onkin saatu talkoista, joilla purojen varsia on puhdistettu.<\/p>\n<p>\u2014 Kaupunkivedet ovat t\u00e4rke\u00e4 elementti luonnonl\u00e4heisess\u00e4 kaupunkikuvassa, ja niist\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta, sanoo Maija Taka.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s vedenlaadun alueellista vaihtelua ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesin\u00e4ytteit\u00e4 eri puolilla Etel\u00e4-Suomen valuma-alueita, n\u00e4ytteenottopaikkoja oli noin 90.<\/p>\n<p>Kaupungistuminen rasittaa virtaavia vesi\u00e4, taajamista l\u00f6ytyi korkeammat pitoisuudet kuin maaseudulta.<\/p>\n<p>Valuma-alueiden veden laatu on tutkimustulosten mukaan riippuvainen maaper\u00e4st\u00e4 ja maanpeitteest\u00e4. Maaper\u00e4n merkitys on t\u00e4rke\u00e4mpi maaseudulla, kun taas taajamissa l\u00e4hipurojen ja jokien veden laatua selitti pikemminkin maanpeite. Kaupunkialueilla l\u00e4p\u00e4isem\u00e4t\u00f6n pinta aiheuttaa sateiden ulkopuolella kuivuusjaksoja, kun alueella ei muodostu tai purkaudu pohjavett\u00e4. Luonnontilaisilla alueilla pohjavesi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 purojen virtaamaa my\u00f6s sateisten aikojen ulkopuolella.<\/p>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 otetuissa n\u00e4ytteiss\u00e4 haitta-ainekuormat vaihtelivat vesim\u00e4\u00e4rien mukaan. Rankkasateella huuhtoutui enemm\u00e4n saasteita. Talvella vedenlaatu ei riippunut niink\u00e4\u00e4n veden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaan siit\u00e4 mit\u00e4 saastel\u00e4hteit\u00e4 oli alueella.<\/p>\n<p>Maija Taka aloitti vuoden vaihteessa tutkijana Aalto-yliopistossa Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laitoksella ja keskittyy jatkossa vesikysymyksiin globaalissa mittakaavassa.<\/p>\n<p>FM Maija Taka v\u00e4ittelee 31.3.2017 kello 12\u00a0Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisess\u00e4 tiedekunnassa aiheesta &#8221;Key drivers of stream water quality along an urban-rural transition &#8211; a watershed-scale perspective&#8221;. V\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n osoitteessa P\u00e4\u00e4rakennus, auditorium XV, Fabianinkatu 33. Tervetuloa.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirja on my\u00f6s elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesis palvelussa: https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/176908<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaupunkialueiden sade- ja sulamisvedet pit\u00e4isi puhdistaa ennen niiden purkamista muihin vesiin, t\u00e4h\u00e4n suositukseen p\u00e4\u00e4tyi Maija Taka v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan. Tutkimuksessa seurattiin sadevesiviem\u00e4reihin valuvan veden laatua eri vuodenaikoina It\u00e4-Pasilassa, Pihlajam\u00e4ess\u00e4 ja Ver\u00e4j\u00e4m\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 toisaalta vedenlaadun alueellista vaihtelua Etel\u00e4-Suomen valuma-alueilla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4118"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4119,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4118\/revisions\/4119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4118"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}