Uudet laskentamallit paljastavat pinnanalaisia valunta- ja kuormitusreittej\u00e4 peltoalueilta.<\/p>\n
DI\u00a0Mika Turunen\u00a0v\u00e4ittelee 28.4.2017 klo 12 Aalto-yliopiston insin\u00f6\u00f6ritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laitoksella aiheesta\u00a0Vesi- ja kiintoainetaseiden m\u00e4\u00e4ritys savipelloilla pohjoisissa olosuhteissa.\u00a0V\u00e4it\u00f6skirjan nimi on englanniksi\u00a0Assessing water and sediment balances in clayey agricultural fields in high-latitude conditions. V\u00e4it\u00f6skirjan ala on vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikka.<\/p>\n
Peltoalueet muodostavat monimutkaisia hydrologisia systeemej\u00e4, joissa valunta- ja kuormitusprosessit kytkeytyv\u00e4t toisiinsa. Hallitsevia vesitaseen komponentteja, eroosioprosesseja ja kiintoaineen kulkeutumisreittej\u00e4 pelloilta vesist\u00f6ihin ei tunneta kattavasti. Matemaattisia malleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laajalti hydrologisten prosessien tutkimuksessa, mutta kattavia prosessipohjaisia 3D malleja ei ole juuri aiemmin sovellettu pohjoisissa olosuhteissa. V\u00e4it\u00f6skirjassa tarkasteltiin vesi- ja kiintoainetaseiden muodostumista rakenteellisissa savimaissa 3D-monihuokosmallin avulla.<\/p>\n
Kahdella koekent\u00e4ll\u00e4 tehtyjen pitk\u00e4jaksoisten mittausten ja simulaatioiden mukaan pohjavesivalunta voi muodostaa savimailla merkitt\u00e4v\u00e4n valuntakomponentin horisontaalisia oikovirtausreittej\u00e4 pitkin, ja pellon topografian havaittiin kontrolloivan pohjavesivalunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Oikovirtaukset hallitsivat veden virtausta maaper\u00e4ss\u00e4. Tulosten mukaan pohjavesivalunnan sekund\u00e4\u00e4risen kuivatusvaikutuksen vuoksi kaltevat viljelyalueet eiv\u00e4t tarvitse yht\u00e4 tehokkaita kuivatusmenetelmi\u00e4 kuin topografialtaan tasaiset peltoalueet. Simulaatiotulosten mukaan peltoalueet ovat my\u00f6s hydrologisessa yhteydess\u00e4 niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviin alueellisiin pohjavesisysteemeihin.<\/p>\n
Oikovirtausreitit mahdollistivat my\u00f6s kiintoaineen kulkeutumisen maaper\u00e4ss\u00e4. Suurin osa erodoituneesta, hienojakoisesta pintamaasta kulkeutui pelloilta pois salaoja- ja pohjavesivalunnan mukana. Pinnanalaisten kuormitusreittien dominoidessa laajalti k\u00e4ytettyjen suojavy\u00f6hykkeiden teho kokonaiskuormitukseen n\u00e4hden on rajallinen. 3D-monihuokosmalli osoittautui mittausdatan analysointiin ja peltojen hydrologian kattavaan analyysiin sopivaksi ty\u00f6kaluksi. Tulosten mukaan mallien rakenteelliset ep\u00e4varmuudet tulisi huomioida parametristen ep\u00e4varmuuksien lis\u00e4ksi.<\/p>\n
Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4: Professori emeritus Per-Erik Jansson, KTH Royal Institute of Technology, Ruotsi<\/p>\n
Valvoja: Professori Harri Koivusalo, Aalto-yliopiston insin\u00f6\u00f6ritieteiden korkeakoulu, rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laitos<\/p>\n