{"id":4167,"date":"2017-04-28T16:00:34","date_gmt":"2017-04-28T13:00:34","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4167"},"modified":"2017-04-28T16:00:34","modified_gmt":"2017-04-28T13:00:34","slug":"pisara-sai-merkittavan-rahoituksen-tekesilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/04\/pisara-sai-merkittavan-rahoituksen-tekesilta\/","title":{"rendered":"Pisara sai merkitt\u00e4v\u00e4n rahoituksen Tekesilt\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Pisaran &#8221;Vesiviisas kunta&#8221; on saanut 3,2 miljoonan euron hankkeelleen merkitt\u00e4v\u00e4n osarahoituksen Tekesilt\u00e4. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n suomalaisesta vesiosaamisesta kansainv\u00e4linen vientituote.<!--more--><\/p>\n<p>Pisara on koonnut hanketta toteuttamaan yhdyskuntien vesihuollon ja alan teknologioiden kehitt\u00e4miseen pystyv\u00e4n osaamisklusterin. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n vesihuollon j\u00e4rjest\u00e4miseen uudet liiketoiminnalliset ja operatiiviset mallit sek\u00e4 niit\u00e4 tukevat digitaaliset ratkaisut. Kun n\u00e4m\u00e4 on testattu Suomessa, niit\u00e4 l\u00e4het\u00e4\u00e4n viem\u00e4\u00e4n maailmalle.<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0Tavoitteena on, ett\u00e4 hankkeen aikana l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n uusia innovatiivisia yrityksi\u00e4, jolloin verkosto kasvaa ja tukee uuden vesiliiketoiminnan kansainv\u00e4listymist\u00e4. Suomi on jo pitk\u00e4\u00e4n kaivannut verkostoveturia, joka pystyy kokoamaan osaamiset yhteen ja viem\u00e4\u00e4n ne maailmalle. Verkostoitumalla pk-yritysten kanssa autamme niit\u00e4 ty\u00f6paikkojen luomisessa ja kasvussa kansainv\u00e4lisiksi, kertoo Pisaran kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, &#8221;Vesiviisas kunta&#8221; -hankejohtaja\u00a0Sakari Laitinen.<\/p>\n<p>&#8221;Vesiviisas kunta&#8221; -hankkeen tavoitteena on tuottaa vesilaitoksille innovatiivisia yhteisty\u00f6malleja ja niit\u00e4 tukevat tekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t. Hankkeeseen p\u00e4\u00e4see mukaan ryhm\u00e4 suomalaisia kuntia ja kaupunkeja, jotka saavat teknologiat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kokonaisvaltaisena palveluna. Projektin p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 vuoden 2018 lopussa on tarkoitus edet\u00e4 maan rajojen ulkopuolelle.<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0Yhteisty\u00f6mallit perustuvat riskipohjaiseen omaisuudenhallintaan ja vahvaan digitaalisuuteen. Ker\u00e4\u00e4mme verkosta entist\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 tietoa riskiarviointia ja investointien priorisointia varten. Tiedon avulla pystymme kohdistamaan investointieurot aiempaa tarkemmin, jolloin ne my\u00f6s tuottavat parhaan hy\u00f6dyn. Toisaalta k\u00e4ytt\u00f6henkil\u00f6st\u00f6 pystyy tietojen avulla ennakoimaan verkon tulevia tapahtumia \u2013 jopa h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Loppuasiakkaan kannalta toimitusvarmuuden ja laadun lis\u00e4ksi on oleellista veden hinnan maltillinen kehitys, sanoo Pisarasta vastaava johtaja\u00a0Kari Kautto.<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0Yhteisty\u00f6verkoston avulla vesihuollon kokonaisvaltaisesta palvelusta digitalisaation avulla on mahdollista saavuttaa merkitt\u00e4v\u00e4 vientituote. Tekesin rahoitus kannustaa yrityst\u00e4 verkostoitumaan kansainv\u00e4lisesti kasvua hakevien pk-yritysten kanssa ja hakemaan kokonaisratkaisuun se uusin osaaminen, jolla kilpailuetu saavutetaan, toteaa asiantuntija\u00a0Tuomas Lehtinen\u00a0Tekesist\u00e4.<\/p>\n<p>Hanke kuuluu Tekesin BioNets-ohjelmaan. Ohjelman kautta Pisara-hanke on saanut hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -k\u00e4rkihankerahoitusta. Vesi on osa sinist\u00e4 biotaloutta.<\/p>\n<p>Pisara on uusi avaus, joka on syntynyt maan viidenneksi suurimman vesilaitoksen, energia- ja vesiyhti\u00f6 Jyv\u00e4skyl\u00e4n Energian osaamisen ja teknologian pohjalta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pisaran &#8221;Vesiviisas kunta&#8221; on saanut 3,2 miljoonan euron hankkeelleen merkitt\u00e4v\u00e4n osarahoituksen Tekesilt\u00e4. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n suomalaisesta vesiosaamisesta kansainv\u00e4linen vientituote.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4168,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4167\/revisions\/4168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4167"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}