Liki kaikissa kaupungeissa viem\u00e4riverkkojen j\u00e4tevedet laskettiin alkuvaiheessa suoraan tai sakokaivojen kautta vesist\u00f6ihin. N\u00e4in oli my\u00f6s Helsingiss\u00e4, jossa viem\u00e4riverkko 1800-luvun lopussa johti j\u00e4tevedet puhdistamattomana l\u00e4himp\u00e4\u00e4n merenlahteen.<\/p>\n
Nykyisin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun 1,2 miljoonan asukkaan ja teollisuuden j\u00e4tevedet puhdistetaan keskitetysti kahdella Suomen suurimmalla j\u00e4tevedenpuhdistamolla Viikinm\u00e4ell\u00e4 Helsingiss\u00e4 ja Suomenojalla Espoossa. Vuoteen 2020 menness\u00e4 valmistuu uusi puhdistamo Espoon Blominm\u00e4keen, jolloin Suomenojan puhdistamo j\u00e4\u00e4 pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Espooseen rakennettavan uuden puhdistamon vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua julkisuudessa.<\/p>\n
– Toisin kuin ajoittain v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, hyvin toimivat j\u00e4tevedenpuhdistamot eiv\u00e4t ole saastuttajia, vaan nimenomaan puhdistajia, jotka poistavat huikean m\u00e4\u00e4r\u00e4n ravinteita muualta tulleista j\u00e4tevesist\u00e4, toteaa dosentti\u00a0<\/strong>Petri Juuti<\/strong>.<\/p>\n – J\u00e4tevedenpuhdistuksen kehitt\u00e4misen ansiosta saastuneet rannat ovat puhdistuneet.<\/p>\n 1800-luvun lopulla hajuhaitat olivat voimakkaita varsinkin Helsingin satama-altaissa ja meriveden saastuminen johti useiden uimalaitosten sulkemiseen kaupungin rannoilla. Lopulta T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden vallannut lev\u00e4kasvusto, kaupunkilaisten valitukset ja tutkijoiden huolestuttavat tulokset merivesien tilasta saivat terveyslautakunnan etsim\u00e4\u00e4n sopivia puhdistusmenetelmi\u00e4.<\/p>\n – T\u00e4st\u00e4 alkoi pitk\u00e4 kehitystaival kohti parempaa asuinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja puhtaampaa It\u00e4merta.<\/p>\n Petri Juuti on tutkinut j\u00e4tevedenpuhdistuksen historiaa niin Suomessa kuin Euroopassa. Esimerkiksi teos \u201dValkea kaupunki, mustat vedet \u2013 Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle\u201d (2015) antaa yleiskuvan vesihuollon pitk\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n Juutin mukaan j\u00e4tevedenpuhdistuksen synnyn taustalla oli monenlaisia tekij\u00f6it\u00e4. Ensin oli oltava k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tevedet olivat puhdistamattomina vaarallisia. My\u00f6s veden v\u00e4lityksell\u00e4 levi\u00e4vien tautien riskit oli tiedostettava. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli j\u00e4tehuollon ja ulostehuollon ongelmien ratkaisu.<\/p>\n – Kaikki n\u00e4m\u00e4 asiat liittyiv\u00e4t kiinte\u00e4sti talousveden hankintaan ja ymp\u00e4rist\u00f6n sek\u00e4 erityisesti vesist\u00f6jen ja pohjavesien tilaan, Juuti kuvaa.<\/p>\n Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa Helsingiss\u00e4 ratkaistiin vedenpuute ja korvattiin kaivojen huonolaatuinen, asutuksen j\u00e4tevesist\u00e4 saastunut vesi Vantaanjoen vedell\u00e4, kun kaupungin vesilaitos aloitti toimintansa 1876. Veden desinfiointi aloitettiin 1915.<\/p>\n – T\u00e4m\u00e4 olikin riitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu, jotta Tampereen 1916 kaltaista mittavaa lavantautiepidemiaa ei syntynyt, vaikka olosuhteet muutoin olivat taudille otolliset.<\/p>\n Toisessa vaiheessa ratkaistiin j\u00e4tehuollon ja ulostehuollon ongelmat. J\u00e4tehuolto ratkaistiin tiukoin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksin ja keskitetyll\u00e4 j\u00e4tteiden kuljetuksella sek\u00e4 ulostehuolto ratkaistiin vesikuljetuksella erilaisten v\u00e4livaiheiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n Kolmannessa vaiheessa 1910 alkaen k\u00e4ynnistettiin j\u00e4tevesienpuhdistus ja nelj\u00e4nness\u00e4 vaiheessa 1982 alkaen siirrettiin vedenhankinta Vantaanjoesta P\u00e4ij\u00e4nteeseen perustuvaksi. N\u00e4in vesihuollon kaikki osa-alueet olivat tavalla tai toisella tulleet ratkaistuksi.<\/p>\n Juuti on tutkinut kuvattua problematiikkaa jo reilun vuosikymmenen ajan yhdess\u00e4 TkT\u00a0Riikka Rajalan<\/strong>\u00a0kanssa.<\/p>\n Rajalan mukaan Suomessa j\u00e4tevedenpuhdistamot ovat olleet monien yhdyskuntien suurimpia ymp\u00e4rist\u00f6investointeja.<\/p>\n – Ja vaikka ne edelleen her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t keskustelua, on j\u00e4tevedenpuhdistuksen avulla saatu etenkin Helsingin ja Espoon edustan merialueen tila huomattavasti parempaan kuntoon ja palautettua virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Liki kaikissa kaupungeissa viem\u00e4riverkkojen j\u00e4tevedet laskettiin alkuvaiheessa suoraan tai sakokaivojen kautta vesist\u00f6ihin. N\u00e4in oli my\u00f6s Helsingiss\u00e4, jossa viem\u00e4riverkko 1800-luvun lopussa johti j\u00e4tevedet puhdistamattomana l\u00e4himp\u00e4\u00e4n merenlahteen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4210","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4210"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4211,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4210\/revisions\/4211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4210"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Hajuhaittoja ja likaista talousvett\u00e4<\/h3>\n
Vaiheittain kohti kokonaisvaltaista vesihuoltoa<\/h3>\n