K\u00e4sitelty j\u00e4tevesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti ep\u00e4orgaanista typpe\u00e4. Typenpoistokyvylt\u00e4\u00e4n heikkojen puhdistamojen tehoa voidaan tehostaa ohjaamalla jo k\u00e4sitelty\u00e4 j\u00e4tevett\u00e4 diffuusoriputkella suoraan j\u00e4rven pohjasedimentin bakteerien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samalla leikataan It\u00e4mereen valuvaa typpikuormaa.<\/p>\n
Suomen alueelta It\u00e4mereen tuleva typpikuormitus on p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin maataloudesta ja asutusten j\u00e4tevesist\u00e4. Vaikka yhdyskuntien j\u00e4tevedet puhdistetaan ennen vesist\u00f6\u00f6n johtamista, k\u00e4sitelty j\u00e4tevesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ep\u00e4orgaanista typpe\u00e4. It\u00e4meress\u00e4 typpi on fosforin ohella levien kasvua kiihdytt\u00e4v\u00e4 ravinne.<\/p>\n
Pian p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n\u00a0N-SINK-hankkeen\u00a0tulosten mukaan It\u00e4meren nitraattikuormituksen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 kannattaisi keskitty\u00e4 ensisijaisesti parantamaan typenpoistokyvylt\u00e4\u00e4n heikkojen puhdistamojen tehoa. T\u00e4ss\u00e4 voidaan edullisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 j\u00e4rvien pohjasedimenteiss\u00e4 luontaisesti el\u00e4vien mikrobien toimintaa ja uudenlaista j\u00e4tevesien purkutapaa, diffuusoriputkea.<\/p>\n
Diffuusoriputken avulla jo k\u00e4sitelty j\u00e4tevesi ohjataan useiden pienten reikien kautta laajalle alueelle sedimentin pinnalle mikrobien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
\u2013 Pohjasedimentiss\u00e4 el\u00e4\u00e4 mikrobeja, jotka kykenev\u00e4t muuttamaan j\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n nitraatin typpikaasuksi. Typpi poistuu vedest\u00e4 ilmaan eik\u00e4 kuormita vesist\u00f6\u00e4. T\u00e4t\u00e4 denitrifikaatioksi kutsuttua tapahtumaa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muutenkin typenpoistossa j\u00e4tevedenpuhdistamoilla, toteaa hankkeen johtaja, professori\u00a0Lauri Arvola\u00a0Helsingin yliopistosta.<\/p>\n
Jos diffuusoriputki voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 jo olemassa olevan j\u00e4tevedenpuhdistamon purkuputkeen, se on helppo ja edullinen toteuttaa. Menetelm\u00e4\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden, eik\u00e4 se vaikuta itse puhdistamon toimintaan.<\/p>\n
Diffuusoriputki lis\u00e4si alueellista typenpoistoa 2\u201312\u00a0prosenttia. Typenpoistajamikrobien toimintaa on tutkijoiden mukaan mahdollista tehostaa ohjaamalla j\u00e4tevesi viel\u00e4kin paremmin sedimentin l\u00e4heisyyteen. Saatujen kokemusten perusteella menetelm\u00e4\u00e4 voidaan soveltaa erityisesti pienill\u00e4 ja keskikokoisilla j\u00e4tevedenpuhdistamoilla, miss\u00e4 typenpoistotehokkuus on usein huono.<\/p>\n
Kuormitusv\u00e4hennystavoitteen kasvaessa tarvitaan lis\u00e4ksi muita keinoja, eli my\u00f6s maatalouden typenpoistoa on tehostettava.<\/p>\n
It\u00e4meren typpikuormitusta tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 6 600 tonnia, jotta tavoite sen hyv\u00e4st\u00e4 ekologisesta tilasta Suomen osalta saavutettaisiin. T\u00e4m\u00e4 vastaa 13 prosentin leikkausta ihmisen aiheuttamasta typpikuormituksesta. Suomenlahden valuma-alueella, johon esimerkiksi Porvoonjoki kuuluu, v\u00e4hennystavoite on 24 prosenttia ja Selk\u00e4meren valuma-alueella seitsem\u00e4n prosenttia.<\/p>\n
Mallinnuksen avulla arvioitiin, miten kuormitusta kannattaisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 miss\u00e4kin osassa valuma-aluetta.<\/p>\n
\u2013 Selk\u00e4meren valuma-alueeseen kuuluvan Kokem\u00e4enjoen osalta tavoite on saavutettavissa hankkeessa mallinnetuilla toimenpiteill\u00e4. Porvoonjoelle tavoite on tiukempi, muttei mahdoton. Siell\u00e4 v\u00e4hennystoimet jakaantuvat maatalouden ja yhdyskuntaj\u00e4tevesien kesken.<\/p>\n
Diffuusoriputken ohella toinen merkitt\u00e4v\u00e4 typpikuormituksen v\u00e4hennyskeino on johtaa puhdistamolla k\u00e4sitellyt j\u00e4tevedet kosteikkoaltaaseen. Siell\u00e4 vastaavat luonnon omat prosessit poistavat hankkeessa saatujen tulosten mukaan jopa yli puolet laitokselta l\u00e4htev\u00e4st\u00e4 typest\u00e4.<\/p>\n
N-SINK-hankkeen toteutuksesta vastasivat Helsingin yliopiston\u00a0Lammin biologinen asema\u00a0ja fysiikan laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Hankkeen loppuseminaari j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n perjantaina 19. toukokuuta klo 9.30 alkaen Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n kokoustilassa (pankkisali), Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K\u00e4sitelty j\u00e4tevesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti ep\u00e4orgaanista typpe\u00e4. Typenpoistokyvylt\u00e4\u00e4n heikkojen puhdistamojen tehoa voidaan tehostaa ohjaamalla jo k\u00e4sitelty\u00e4 j\u00e4tevett\u00e4 diffuusoriputkella suoraan j\u00e4rven pohjasedimentin bakteerien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samalla leikataan It\u00e4mereen valuvaa typpikuormaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4212","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4212"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4213,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4212\/revisions\/4213"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4212"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}