{"id":4220,"date":"2017-05-19T14:20:07","date_gmt":"2017-05-19T11:20:07","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4220"},"modified":"2017-05-19T14:20:07","modified_gmt":"2017-05-19T11:20:07","slug":"hsyn-ravinteiden-talteenottoprosessi-kiertotalouden-karkihankkeeksi-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/05\/hsyn-ravinteiden-talteenottoprosessi-kiertotalouden-karkihankkeeksi-suomessa\/","title":{"rendered":"HSY:n ravinteiden talteenottoprosessi kiertotalouden k\u00e4rkihankkeeksi Suomessa"},"content":{"rendered":"

Osaksi hallituksen kiertotalouden k\u00e4rkihanketta on valittu Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palveluiden kehitt\u00e4m\u00e4 RAVITA-menetelm\u00e4, joka mahdollistaa ravinteiden talteenoton suoraan j\u00e4tevedest\u00e4 puhdistusprosessin lopuksi. Talteen otetusta fosforista ja typest\u00e4 voi tehd\u00e4 esimerkiksi kierr\u00e4tyslannoitetta. Menetelm\u00e4\u00e4 testataan RAVITA DEMO -hankkeessa.<\/p>\n

HSY:n Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamolla on tutkittu vuodesta 2016 l\u00e4htien ravinnetuotteen valmistusta. K\u00e4rkihankerahoituksen saaneessa RAVITA DEMO -hankkeessa rakennetaan koelaitos, jossa testataan markkinoille soveltuvan lopputuotteen tekoa. Menetelm\u00e4ss\u00e4 fosfori otetaan talteen fosforihappona, mik\u00e4 avaa useita mahdollisuuksia kierr\u00e4tysfosforin jatkohy\u00f6dynt\u00e4miseen lannoitteena tai teollisuusprosesseissa. Prosessiin voidaan jatkossa yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s typen talteenotto, jolloin voidaan tuottaa korkeatasoista fosfori-typpilannoitetta.<\/p>\n

– Merkitt\u00e4v\u00e4 innovaatio kiertotaloudelle RAVITA:ssa on korkeatasoisen kierr\u00e4tysravinnetuotteen tuottamisen lis\u00e4ksi saostuskemikaalin kierr\u00e4tysmahdollisuus. N\u00e4in uuden saostuskemikaalin tarve on vain 5-10 prosenttia normaalista puhdistamoiden saostuskemikaalitarpeesta, kertoo vesihuollon toimialajohtaja\u00a0Tommi Fred\u00a0HSY:st\u00e4.<\/p>\n

Ravinteiden talteenotto sopii monenlaisiin puhdistamoihin<\/strong><\/p>\n

RAVITA-menetelm\u00e4n yksi keskeisist\u00e4 eduista on, ett\u00e4 sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erikokoisilla ja teknisesti erilaisilla puhdistamoilla. Menetelm\u00e4 edustaa t\u00e4ysin uutta teknologista ratkaisua eik\u00e4 vastaavaa ole miss\u00e4\u00e4n muualla maailmassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

RAVITA-prosessissa fosforia ja typpe\u00e4 ei poisteta perinteisesti vaan ne ker\u00e4t\u00e4\u00e4n talteen j\u00e4tevedenpuhdistuksessa. Koska fosfori ja typpi otetaan suoraan j\u00e4tevedest\u00e4, niit\u00e4 saadaan talteen selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin muissa menetelmiss\u00e4. Talteen otetun fosforin ja typen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan tarvittaessa my\u00f6s s\u00e4\u00e4dell\u00e4. Lopputuote sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n orgaanisia ep\u00e4puhtauksia tai raskasmetalleja.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:\u00a0hsy.fi\/ravita<\/a><\/p>\n

Kiertotalouden k\u00e4rkihanke on ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittama ja se jatkuu 31.12.2018 saakka. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kiertotalouden k\u00e4rkihankkeesta vastaavien maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n kanssa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Osaksi hallituksen kiertotalouden k\u00e4rkihanketta on valittu Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palveluiden kehitt\u00e4m\u00e4 RAVITA-menetelm\u00e4, joka mahdollistaa ravinteiden talteenoton suoraan j\u00e4tevedest\u00e4 puhdistusprosessin lopuksi. Talteen otetusta fosforista ja typest\u00e4 voi tehd\u00e4 esimerkiksi kierr\u00e4tyslannoitetta. Menetelm\u00e4\u00e4 testataan RAVITA DEMO -hankkeessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4220","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4220"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4221,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4220\/revisions\/4221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4220"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4220"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}