Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat julkaisseet katsauksen Terrafamen alapuolisten vesist\u00f6jen tilasta. Katsauksessa on kuvattu vesist\u00f6n tilaa etel\u00e4isell\u00e4 Vuoksen vesist\u00f6n purkureitill\u00e4 sek\u00e4 pohjoisella Oulujoen vesist\u00f6n reitill\u00e4.<\/p>\n
Kaivokselta vesist\u00f6\u00f6n vuodesta 2008 johdetuista j\u00e4tevesist\u00e4 sek\u00e4 vuoden 2012 marraskuussa tapahtuneesta kipsisakka-altaan vuodosta seurannutta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen pilaantumista on tapahtunut kaivospiirin alueella sek\u00e4 sen ulkopuolella pohjoisessa Oulujoen vesist\u00f6n suunnalla Kolmisoppeen asti ja etel\u00e4ss\u00e4 Vuoksen vesist\u00f6n suunnalla Kivij\u00e4rveen asti. Kaivoksen j\u00e4tevesien vaikutukset ovat ilmenneet alapuolisissa vesist\u00f6iss\u00e4 kohonneina mangaani-, natrium- ja sulfaattipitoisuuksina sek\u00e4 l\u00e4himpien j\u00e4rvien kerrostuneisuutena.<\/p>\n
Vuoksen vesist\u00f6n reitti<\/p>\n
Vuoksen purkusuunnan vesist\u00f6ist\u00e4 Kivij\u00e4rven syv\u00e4nteiden alusveden sulfaattipitoisuus on eritt\u00e4in korkea ja kohonnut entisest\u00e4\u00e4n, mutta p\u00e4\u00e4llysveden sulfaattipitoisuus on laskenut ja siten my\u00f6s Kivijoen sulfaattipitoisuus on alentunut kolmasosaan edellisvuodesta. Paraneva kehityssuunta on jatkunut Laakaj\u00e4rvell\u00e4 nelj\u00e4tt\u00e4 ja sen alapuolisissa vesist\u00f6iss\u00e4 kolmatta vuotta. Laakaj\u00e4rvell\u00e4 sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet puoleen vuoden takaisesta ja Kiltuanj\u00e4rvess\u00e4 nelj\u00e4nneksen verran. Suolaisuustaso on edelleen luonnontilaista korkeampi, mutta vain talvikaudella Laakaj\u00e4rven pohjoisosan syv\u00e4nteen alusvedess\u00e4 sulfaattipitoisuus oli tasoa, jolla voi olla haittavaikutuksia eli\u00f6st\u00f6lle. Metallipitoisuudet olivat haitatonta ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti luonnontilaista tasoa.<\/p>\n
Oulujoen vesist\u00f6n reitti ja Nuasj\u00e4rvi<\/p>\n
My\u00f6s Oulujoen vesist\u00f6n reitill\u00e4 metallien ja sulfaatin pitoisuuksissa on havaittavissa pitoisuuksien laskua. Salminen ja Kallioj\u00e4rvi ovat edelleen eritt\u00e4in voimakkaasti kerrostuneita ja niiden alusvesi on hapeton, mik\u00e4 aiheuttaa metallisulfidien saostumista pohjasedimenttiin laskien veden metallipitoisuuksia. Kolmisopen p\u00e4\u00e4llysveden ja siten my\u00f6s Tuhkajoen sulfaattipitoisuus on laskenut puoleen vuoden takaisesta. Jormasj\u00e4rven ja Jormasjoen vedenlaatu ei ole juuri muuttunut edellisvuodesta. Nuasj\u00e4rveen on johdettu k\u00e4siteltyj\u00e4 kaivosvesi\u00e4 purkuputken kautta syksyst\u00e4 2015 l\u00e4htien, mik\u00e4 on aiheuttanut sulfaattipitoisuuden kasvua. Nuasj\u00e4rven keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sulfaattipitoisuus on kohonnut yli kaksinkertaiseksi purkuputken k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton j\u00e4lkeen. My\u00f6s Kajaaninjoen sulfaatti- ja metallipitoisuuksissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kohoamista. Jormasj\u00e4rven ja Nuasj\u00e4rven syv\u00e4nteiden sulfaattipitoisuudet ovat olleet talvi- ja kes\u00e4kerrostuneisuuskausilla tasolla, jolla saattaa olla haittavaikutusta pohjaeli\u00f6st\u00f6lle. N\u00e4iden j\u00e4rvien metallipitoisuudet ovat alhaisella ja haitattomalla tasolla. Johdettujen kaivosvesien kuormitus ja vaikutukset Nuasj\u00e4rvess\u00e4 ovat olleet ymp\u00e4rist\u00f6luvan mukaisia. Ouluj\u00e4rven \u00c4rj\u00e4nsel\u00e4n sulfaatti- ja metallipitoisuuksissa on havaittu liev\u00e4\u00e4 kohoamista l\u00e4hinn\u00e4 talvikerrostumiskaudella. Ouluj\u00e4rven Paltasel\u00e4n ja \u00c4rj\u00e4nsel\u00e4n sulfaatti- ja metallipitoisuudet ovat kuitenkin edelleen haitatonta tasoa ja l\u00e4hell\u00e4 luonnontilaa.<\/p>\n
Suositukset vesist\u00f6jen virkistysk\u00e4yt\u00f6lle<\/p>\n
Aikaisemmat vesist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6suositukset ovat edelleen voimassa. Kainuun maakunta -kuntayhtym\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6terveysviranomainen ei suosittele merkitt\u00e4v\u00e4sti pilaantuneiden j\u00e4rvien, Salmisen, Kallioj\u00e4rven, Kolmisopen ja Kivij\u00e4rven kalojen sy\u00f6nti\u00e4. Korkeasta mangaanipitoisuudesta johtuen n\u00e4iden j\u00e4rvien veden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ruoanlaitossa, pesu- tai l\u00f6ylyveten\u00e4 ei suositella. Tutkimustulosten perusteella virkistysk\u00e4yt\u00f6lle, kuten uimiselle, veden k\u00e4yt\u00f6lle pesu- tai l\u00f6ylyveten\u00e4 tai kalastukselle ja kalojen elintarvikek\u00e4yt\u00f6lle ei ole estett\u00e4 Jormasj\u00e4rven, Rehjan, Nuasj\u00e4rven ja Laakaj\u00e4rven (tai niiden alapuolisten vesist\u00f6jen) osalta. Eviran yleisten suositusten mukaisesti suurimpien petokalayksil\u00f6iden sy\u00f6nti\u00e4 tulisi rajoittaa elohopeapitoisuuksien vuoksi.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat julkaisseet katsauksen Terrafamen alapuolisten vesist\u00f6jen tilasta. Katsauksessa on kuvattu vesist\u00f6n tilaa etel\u00e4isell\u00e4 Vuoksen vesist\u00f6n purkureitill\u00e4 sek\u00e4 pohjoisella Oulujoen vesist\u00f6n reitill\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4264","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4264"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4264\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4265,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4264\/revisions\/4265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4264"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4264"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}