{"id":4269,"date":"2017-08-02T09:31:37","date_gmt":"2017-08-02T06:31:37","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4269"},"modified":"2017-08-02T09:31:37","modified_gmt":"2017-08-02T06:31:37","slug":"pohjavesien-torjunta-aine-ja-ravinnepitoisuuksista-uutta-tietoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/08\/pohjavesien-torjunta-aine-ja-ravinnepitoisuuksista-uutta-tietoa\/","title":{"rendered":"Pohjavesien torjunta-aine- ja ravinnepitoisuuksista uutta tietoa"},"content":{"rendered":"<p class=\"newsingress newsitemingress\">Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tuoreessa raportissa tarkastellaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kattavasti torjunta-aineiden ja ravinteiden pitoisuuksia yhteens\u00e4 yli 200:lla pohjavesien seurantapaikalla vuosina 2007\u20132015.<!--more--><\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus kohdistuu enimm\u00e4kseen pintavesiin. Pohjavesienkin torjunta-aine- ja ravintopitoisuudet ovat monissa Euroopan maissa huolestuttavan korkeita, ja my\u00f6s Suomessa pohjavedet k\u00e4rsiv\u00e4t paikoin kuormituksesta.<\/p>\n<p>Torjunta-ainej\u00e4\u00e4mi\u00e4 l\u00f6ydettiin vuosien 2007\u20132015 aikana 43 prosentissa tutkituista pohjavesialueista, ja ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormi ylittyi 15 prosentissa pohjavesialueista. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten torjunta-aineita sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 pohjavesialueita oli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.<\/p>\n<p>Pohjavesin\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi kaikkiaan 50 eri torjunta-ainetta. Yleisimmin havaittujen torjunta-aineiden myynti on lopetettu Suomessa jo vuosia sitten. Suuret yhteispitoisuudet olivat usein yhdistett\u00e4viss\u00e4 pohjavesialueella sijaitsevaan tai sijainneeseen kauppapuutarha- tai taimitarha-alueeseen.<\/p>\n<p>Pohjaveden ravinnepitoisuudet olivat enimm\u00e4kseen alhaisia. Korkeimmat nitraatti-, ammonium- ja fosforipitoisuudet olivat liitett\u00e4viss\u00e4 pistekuormitukseen kuten turkistarhoihin ja taimitarhoihin. Nitraatin osalta oli paikoin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 pohjavesialueen peltopinta-alan kasvaessa my\u00f6s nitraattipitoisuus oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeampi.<\/p>\n<p>Pohjavesiseuranta on osa maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittamaa seurantaohjelmaa, jossa seurataan maa- ja mets\u00e4talouden vaikutuksia Suomen pinta- ja pohjavesien tilaan. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan hajakuormituksen vaikutuksia tulee seurata kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkitt\u00e4v\u00e4n riskin vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamiselle tai yll\u00e4pit\u00e4miselle.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talouden kuormittamien pohjavesien MaaMet-seuranta \u2013 Torjunta-aineet ja ravinteet 2007\u20132015<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 15\/2017<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/192749\">http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/192749<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tuoreessa raportissa tarkastellaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kattavasti torjunta-aineiden ja ravinteiden pitoisuuksia yhteens\u00e4 yli 200:lla pohjavesien seurantapaikalla vuosina 2007\u20132015.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4269","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4269","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4269"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4270,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4269\/revisions\/4270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4269"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4269"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4269"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}