Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE jatkoi elokuussa Suomenlahden rannikkovesien seurantaa vuoden tauon j\u00e4lkeen. Suomenlahdelle virranneen It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4veden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t pohjanl\u00e4heisess\u00e4 vedess\u00e4.<\/p>\n
Happipitoisuus oli alhainen ja suolaisuus syvill\u00e4 havaintopaikoilla huomattavasti korkeampi kuin elokuussa 2015. Vaikutus n\u00e4kyi my\u00f6s uloimpien havaintopaikkojen pohjasedimenteiss\u00e4. Niiden tila oli jonkin verran heikompi kuin viiten\u00e4 edelt\u00e4neen\u00e4 seurantavuotena. Hyv\u00e4 uutinen oli kuitenkin se, ett\u00e4 pohjael\u00e4imi\u00e4 esiintyi keskim\u00e4\u00e4rin yht\u00e4 monella havaintopaikalla kuin kes\u00e4ll\u00e4 2015.<\/p>\n
Talven j\u00e4lkeen Suomenlahdelle virranneen It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4veden vaikutuksesta pohjanl\u00e4heisen veden suolaisuus oli syvill\u00e4 havaintopaikoilla huomattavasti korkeampi kuin elokuussa 2015. \u00a0Suomenlahdelle virrannut syv\u00e4vesi on my\u00f6s ollut tavanomaista suolaisempaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu It\u00e4mereen joulukuussa 2014 tulleesta suuresta suolapulssista, joka It\u00e4meren syv\u00e4nteiss\u00e4 pohjoiseen p\u00e4in edetess\u00e4\u00e4n ty\u00f6nsi vanhaa suolaista p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4vett\u00e4 Suomenlahden suulle.<\/p>\n
Miina-aluksella tutkittiin Suomenlahden tilaa yhteens\u00e4 33 havaintopaikalla Hangosta Virolahdelle. Suomenlahden ulkosaaristossa pohjanl\u00e4heisen veden ja merenpohjan happitilanne oli It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan vaikutuksen alaisilla syvimmill\u00e4 havaintopaikoilla kehno. Pohjasedimetin tila oli n\u00e4ill\u00e4 paikoilla jonkin verran heikompi kuin viiten\u00e4 edelt\u00e4neen\u00e4 seurantavuotena keskim\u00e4\u00e4rin. Huonokuntoisia pohjia esiintyi aiempien vuosien tapaan my\u00f6s niill\u00e4 sis\u00e4saariston matalammilla alueilla, joilla vedenvaihto on heikkoa ja pohjassa runsaasti happea kuluttavaa eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta. Ulkosaaristossa muutos huonompaan suuntaan oli kuitenkin pel\u00e4tty\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi. Hyv\u00e4 uutinen oli my\u00f6s se, ett\u00e4 pohjael\u00e4imi\u00e4 esiintyi keskim\u00e4\u00e4rin yht\u00e4 monella havaintopaikalla kuin kes\u00e4ll\u00e4 2015. Kokonaan vailla pohjael\u00e4imist\u00f6\u00e4 oli nyt vain noin 30 % havaintopaikoista, kun osuus on huonoimmillaan 2000-luvulla ollut l\u00e4hes 90 %.<\/p>\n
It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta tulevilla virtauksilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus Suomenlahden tilaan. Syv\u00e4vesi on l\u00e4hes hapetonta ja sen fosfaattifosforin pitoisuus on korkea. Viime vuoden marraskuussa tapahtui poikkeuksellisen voimakas syv\u00e4veden virtaus Suomenlahdelle. Tuolloin Suomenlahteen virtasi huomattavan paljon fosforiravinnetta.<\/p>\n
Talvimyrskyt sekoittivat Suomenlahden vesimassat pohjia my\u00f6ten, jolloin p\u00e4\u00e4osa p\u00e4\u00e4altaalta per\u00e4isin olleesta fosfaattifosforista sekoittui koko vesimassaan. T\u00e4m\u00e4n seurauksena Suomenlahden pintakerroksen fosforipitoisuus nousi alkuvuodesta 2017 l\u00e4helle enn\u00e4tystasoaan. Aiemmin vain talvella 2004 pintakerroksessa on mitattu yht\u00e4 korkeita pitoisuuksia. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 laajojen sinilev\u00e4kukintojen riski arvioitiin kuluneena kes\u00e4n\u00e4 edellisvuosia suuremmaksi.<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 2004 levien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet nousivat it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella t\u00e4h\u00e4nastisen seurantahistorian korkeimmille tasoille. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 pitoisuudet ovat kuitenkin olleet edellisvuosien tasolla.<\/p>\n
\u201dSuomenlahden ulkoinen fosforikuormitus on puolittunut vuoden 2004 j\u00e4lkeen l\u00e4hinn\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten ansiosta. Ilman toteutettuja suuria p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 kuluneen kes\u00e4n a-klorofyllipitoisuudet olisivat suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 olleet havaittuja suurempia ainakin it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella\u201d, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija\u00a0Seppo Knuuttila\u00a0sanoo.<\/p>\n
Alkuvuoden poikkeukselliseen ravinnetilanteeseen johtaneet ilmi\u00f6t liittyv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmastollisten tekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miin virtauksiin ja It\u00e4meren yleistilaan. My\u00f6s jatkossa It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan tilan kehityksell\u00e4 tulee olemaan ratkaiseva vaikutus Suomenlahden rehev\u00f6itymiskehitykseen. T\u00e4m\u00e4 korostaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten tarvetta edelleen koko It\u00e4meren valuma-alueella.<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) vuodesta 1999 toteuttama Suomenlahden rannikkovesien ja ulkosaariston tilan elokuinen seuranta katkesi kes\u00e4ll\u00e4 2016 tutkimusalus Muikun teknisiin ongelmiin. T\u00e4n\u00e4 vuonna tutkimusmatka tehtiin vuokratun aluksen ja liikuteltavan, merikontteihin rakennetun tutkimuslaboratorion turvin. J\u00e4rjestely osoittautui toimivaksi ja tutkimusohjelma vietiin l\u00e4pi suunnitellusti ja ilman ongelmia.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE jatkoi elokuussa Suomenlahden rannikkovesien seurantaa vuoden tauon j\u00e4lkeen. Suomenlahdelle virranneen It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4veden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t pohjanl\u00e4heisess\u00e4 vedess\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4301","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4301","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4301"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4301\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4302,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4301\/revisions\/4302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4301"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4301"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4301"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4301"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}