Alkukes\u00e4n lev\u00e4tilanne oli rauhallinen ja sinilev\u00e4t runsastuivat vasta hein\u00e4kuussa. Merialueilla sinilevi\u00e4 esiintyi runsaasti etenkin It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosassa ja l\u00e4ntisell\u00e4 Suomenlahdella, mutta tuulet ja viile\u00e4 merivesi estiv\u00e4t huomiota her\u00e4tt\u00e4vien pintaesiintymien muodostumisen. J\u00e4rvill\u00e4 sinilevi\u00e4 havaittiin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lukuun ottamatta hein\u00e4kuun alkua ja elokuun loppua.<\/p>\n
\u201dSinilevi\u00e4 esiintyi runsaasti hein\u00e4kuun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien Suomen avomerialueilla etenkin It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosassa, Suomenlahden l\u00e4nsiosassa, Saaristomeren etel\u00e4osassa ja Ahvenanmerell\u00e4. Elokuun puolella sinilevi\u00e4 oli ajoittain runsaasti my\u00f6s Selk\u00e4meren etel\u00e4osassa ja it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella. Tuulet pitiv\u00e4t kuitenkin sinilev\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa veteen sekoittuneena. Rannikkoalueilta sinilev\u00e4havaintoja ilmoitettiin l\u00e4hinn\u00e4 Suomenlahdelta ja Saaristomerelt\u00e4\u201d, sanoo tutkija\u00a0Sirpa Lehtinen\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Sinilevien pintakukinnat noudattivat p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n kes\u00e4n alussa tehty\u00e4 lev\u00e4kukintariskin arviota, joka perustui talven ja kev\u00e4\u00e4n aikana mitattuihin ravinnepitoisuuksiin, mallinnukseen sek\u00e4 asiantuntija-arvioon.<\/p>\n \u201dSuomenlahden rannikolla ennakoitu suuri lev\u00e4kukintariski ei toteutunut koko laajuudessaan meriveden alhaisen l\u00e4mp\u00f6tilan vuoksi. Lis\u00e4ksi ajoittaisten voimakkaiden tuulten aiheuttaman pintaveden sekoittumisen takia sinilev\u00e4t eiv\u00e4t muodostaneet huomiota her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 pintaesiintymi\u00e4. My\u00f6s Suomenlahden it\u00e4isess\u00e4 osassa havaittiin lev\u00e4esiintymi\u00e4. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4mme oleva havaintoaineisto ei kuitenkaan riit\u00e4 niiden lajiston ja esiintymisen syiden selvitt\u00e4miseen tyhjent\u00e4v\u00e4sti\u201d, sanoo johtava\u00a0Harri Kuosa<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Suomen avomerialueiden pintal\u00e4mp\u00f6tilat olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan viile\u00e4mpi\u00e4 muutamiin edellisiin l\u00e4mpimiin kesiin verrattuna, vaikka pitk\u00e4najan keskiarvoihin verrattuna ne olivat normaaleja. Lis\u00e4ksi Suomenlahdella rannikkoalueen pintal\u00e4mp\u00f6tila oli avomerta alhaisempi, sill\u00e4 viile\u00e4\u00e4 syv\u00e4vett\u00e4 kumpusi pintaan rannikon edustalla.<\/p>\n Sinilevien ohella vett\u00e4 v\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t hein\u00e4-elokuun vaihteessa my\u00f6s suopursuruostesienen iti\u00f6t Saaristomeren ja Suomenlahden rannikoilla ja elokuun alkupuolella Heterocapsa triquetra\u00a0 -panssarisiimalev\u00e4 l\u00e4ntisen Suomenlahden rannikolla. Molempien massaesiintym\u00e4t v\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n punertavaksi, mutta ne eiv\u00e4t ole myrkyllisi\u00e4.<\/p>\n Sinilev\u00e4tilanne oli t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 parempi lukuun ottamatta hein\u00e4kuun alkupuolta ja elokuun loppua, jolloin sinilev\u00e4\u00e4 havaittiin ajankohdalle tyypillisesti tai hieman enemm\u00e4n. Kes\u00e4kuussa ja hein\u00e4kuun puoliv\u00e4list\u00e4 elokuun puoliv\u00e4liin sinilev\u00e4\u00e4 oli j\u00e4rvill\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin tyypillisesti.<\/p>\n \u201dViile\u00e4 ja ep\u00e4vakainen s\u00e4\u00e4 esti sinilevien runsastumista ja pintakukintojen synty\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4. Sinilev\u00e4t esiintyv\u00e4t yleens\u00e4 runsaimmillaan j\u00e4rvill\u00e4 elokuussa. Viimeaikaiset voimakkaat sateet ja niiden vesist\u00f6ihin huuhtomat ravinteet selitt\u00e4v\u00e4t osaltaan sinilev\u00e4n runsastumista elokuun lopussa\u201d, sanoo ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Marko J\u00e4rvinen\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Runsaita tai eritt\u00e4in runsaita sinilev\u00e4kukintoja havaittiin kes\u00e4n aikana kahdellakymmenell\u00e4kuudella, p\u00e4\u00e4asiassa rehev\u00e4ll\u00e4 seurantaj\u00e4rvell\u00e4. Seurannan piiriss\u00e4 oli kaikkiaan 237 valtakunnallista j\u00e4rvihavaintopaikkaa. Tyypillisesti sinilevien massaesiintymien kesto oli kuitenkin lyhyt, ja kukinta voitiin havaita j\u00e4rvell\u00e4 vain yhdell\u00e4 seurantaviikolla. Kaksi viikkoa tai kauemmin yht\u00e4jaksoisesti kest\u00e4neit\u00e4 runsaita tai eritt\u00e4in runsaita sinilev\u00e4kukintoja esiintyi vain yhdell\u00e4toista seurantaj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n Hein\u00e4kuun lopussa ja elokuussa Lounais- ja Etel\u00e4-Suomen j\u00e4rvilt\u00e4 saatiin havaintoja harmittomista suopursuruostesienen iti\u00f6iden muodostamista pintaesiintymist\u00e4.<\/p>\n Kansalaiset voivat osallistua sinilev\u00e4havainnointiin J\u00e4rvi-meriwikin avulla. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon kuka tahansa voi perustaa itselleen havaintopaikan ja ryhty\u00e4 seuraamaan muun muassa sinilev\u00e4tilannetta, pintaveden l\u00e4mp\u00f6tilaa ja n\u00e4k\u00f6syvyytt\u00e4. Havaintojen tallentaminen J\u00e4rvi-meriwikiin sujuu helposti \u00e4lypuhelimille kehitetyll\u00e4 Havaintol\u00e4hetti-verkkosovelluksella.<\/p>\n Virallisen lev\u00e4seurannan ulkopuolelta saatiin kes\u00e4n aikana J\u00e4rvi-meriwikiin yhteens\u00e4 839 havaintoa. Niist\u00e4 479:ss\u00e4 oli havaittu lev\u00e4\u00e4, ja 360:ssa ilmoitettiin lev\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Eniten kansalaishavaintoja lev\u00e4tilanteesta tuli hein\u00e4kuun kahtena ensimm\u00e4isen\u00e4 viikkona sek\u00e4 hein\u00e4kuun viimeisell\u00e4 viikolla.<\/p>\n Asiantuntijat saivat 61 lev\u00e4puhelua, joista 21 koski It\u00e4merta ja loput sis\u00e4vesi\u00e4. Kansalaisia huolestuttivat oman l\u00e4hi- tai m\u00f6kkivesist\u00f6n mahdollinen lev\u00e4kukinta sek\u00e4 sen vaikutukset virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja terveysriskit. Tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 kiinnostivat valtakunnallinen sinilev\u00e4tilanne, sinilevien mahdolliset terveyshaitat, levien esiintymist\u00e4 ja vaihtelua selitt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t sek\u00e4 pintavesien tila. My\u00f6s SYKEn tarjoamat verkkopalvelut sinilev\u00e4tilanteen kartoittamisessa olivat median kiinnostuksen kohteena.<\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus on julkaissut kes\u00e4-elokuussa viikoittain katsauksen sinilev\u00e4tilanteesta Suomen merialueilla ja j\u00e4rviss\u00e4. Sinilevien havainnointia jatketaan syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen tiedotus p\u00e4\u00e4ttyy. Ravinne- ja s\u00e4\u00e4olosuhteiden suosiessa sinilev\u00e4kukinnat ovat mahdollisia viel\u00e4 syksyll\u00e4kin.<\/p>\n Valtakunnallinen lev\u00e4seuranta aloitettiin kes\u00e4ll\u00e4 1998. Seuranta toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskusten (ELY), kunnallisten ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisten, Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 ry:n ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kesken. Lev\u00e4seurantaan kuuluu noin 240 pysyv\u00e4\u00e4 havaintopaikkaa j\u00e4rvill\u00e4 ja noin 30 havaintopaikka rannikolla. Suomen avomerimerialueiden lev\u00e4tilanteesta saadaan tietoa satelliittitulkinnoista, Rajavartiolaitoksen lennoilta, Alg@line-linjojen kauppalaivoilta, tutkimusalus Arandalta ja Ut\u00f6n merentutkimusaseman seurantalaitteistoista.<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Alkukes\u00e4n lev\u00e4tilanne oli rauhallinen ja sinilev\u00e4t runsastuivat vasta hein\u00e4kuussa. Merialueilla sinilevi\u00e4 esiintyi runsaasti etenkin It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosassa ja l\u00e4ntisell\u00e4 Suomenlahdella, mutta tuulet ja viile\u00e4 merivesi estiv\u00e4t huomiota her\u00e4tt\u00e4vien pintaesiintymien muodostumisen. J\u00e4rvill\u00e4 sinilevi\u00e4 havaittiin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lukuun ottamatta hein\u00e4kuun alkua ja elokuun loppua.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4303","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4303"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4304,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4303\/revisions\/4304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4303"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}