Suomessa on ollut vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 mets\u00e4ojitus ei aiheuttaisi pitk\u00e4aikaisia muutoksia ravinteiden huuhtoumissa vesist\u00f6ihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) yhteistutkimuksessa kuitenkin havaittiin, ett\u00e4 valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sit\u00e4 suuremmat, mit\u00e4 enemm\u00e4n suon ojittamisesta on kulunut aikaa.<\/p>\n
Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 50\u201360 vuotta sitten ojitetuilla soilla valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudet voivat olla jopa kahdesta kolmeen kertaa suurempia kuin 20\u201330 vuotta ojitettuna olleilla alueilla.<\/p>\n
Aiempia arvioita suuremmat vesist\u00f6kuormat viidell\u00e4 miljoonalla ojitushehtaarilla eli noin nelj\u00e4sosalla mets\u00e4pinta-alastamme merkitsev\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 nykyiset kuormituslaskelmat aliarvioivat mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksia Suomessa.<\/p>\n
Kaikki t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tehdyt laskelmat ojituksen ja laajemminkin koko soiden mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6n vesist\u00f6vaikutuksista perustuvat siihen, ett\u00e4 mets\u00e4taloustoimien vaikutukset ovat suhteellisen lyhytaikaisia.<\/p>\n
\u2013 udet tulokset ravinnepitoisuuksien jatkuvasta kasvusta ojitusalueiden valumavesiss\u00e4 muuttavat perusteellisesti aiempia k\u00e4sityksi\u00e4mme. Koko maassa nykyiset mets\u00e4talouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Suovaltaisilla alueilla vesist\u00f6kuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna, kertoo johtava tutkija\u00a0Mika Nieminen\u00a0Lukesta.<\/p>\n
Niemisen mukaan suurena huolena on, ett\u00e4 vesist\u00f6kuormat t\u00e4st\u00e4 edelleen kasvavat tulevaisuudessa.<\/p>\n
\u2013 Todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 syyn\u00e4 ravinnepitoisuuksien kasvuun on ojituksen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 yh\u00e4 pidemm\u00e4lle etenev\u00e4 turpeen maatuminen. Maatunut turve on alttiimpaa eroosiolle kuin v\u00e4h\u00e4n maatunut. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 erityisesti partikkelimaisen typen ja fosforin huuhtoumia, toteaa tutkija\u00a0Sakari Sarkkola\u00a0Lukesta.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi turpeen maatuessa ravinteita vapautuu koko ajan enemm\u00e4n helppoliukoiseen muotoon, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s vedess\u00e4 liuenneena kulkeutuvien ravinteiden huuhtoutumisriski\u00e4.<\/p>\n
Monet muutkin tutkimusryhm\u00e4t ovat havainneet kohonneita typpipitoisuuksia ojitusalueiden valumavesiss\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Typpipitoisuudet ovat olleet korkeita ojitettujen turvevaltaisten valuma-alueiden alapuolisissa vesist\u00f6iss\u00e4, kertovat\u00a0Seppo Hellsten\u00a0SYKEst\u00e4 ja\u00a0Hannu Marttila\u00a0Oulun yliopistosta.<\/p>\n
Jo p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 BioTar-hankkeessa havaittiin turvemaiden ojituksien kohottavan typpipitoisuuksia etenkin latvavesist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s kansallisissa vesist\u00f6seurannoissa on todettu typpipitoisuuksien olevan kasvussa turvevaltaisilla alueilla. Ilmi\u00f6n on aiemmin oletettu johtuvan pikemminkin ilmaston muutoksesta kuin ojituksesta.<\/p>\n
\u2013 Toki kyse voi olla my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 ilmaston muutos ja ojitus yhdess\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t huuhtoumia. Eli hapekkaissa oloissa ojitetuilla soilla ilmaston l\u00e4mpeneminen lis\u00e4\u00e4 turpeen hajoamista ja ravinteiden vapautumista enemm\u00e4n kuin hapettomissa oloissa luonnontilaisilla soilla, jatkaa Seppo Hellsten.<\/p>\n
Pitoisuuksien kasvu viittaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 vesiensuojelu ojitusalueilla ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4n tehokasta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomessa on ollut vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 mets\u00e4ojitus ei aiheuttaisi pitk\u00e4aikaisia muutoksia ravinteiden huuhtoumissa vesist\u00f6ihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) yhteistutkimuksessa kuitenkin havaittiin, ett\u00e4 valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sit\u00e4 suuremmat, mit\u00e4 enemm\u00e4n suon ojittamisesta on kulunut aikaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4305","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4305"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4306,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4305\/revisions\/4306"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4305"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}