{"id":4307,"date":"2017-09-06T11:25:58","date_gmt":"2017-09-06T08:25:58","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4307"},"modified":"2017-09-06T11:25:58","modified_gmt":"2017-09-06T08:25:58","slug":"talvivaaran-kaivos-on-romahduttanut-lahijarvien-ekologian","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/09\/talvivaaran-kaivos-on-romahduttanut-lahijarvien-ekologian\/","title":{"rendered":"Talvivaaran kaivos on romahduttanut l\u00e4hij\u00e4rvien ekologian"},"content":{"rendered":"

Talvivaaran kaivostoiminnan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat muuttaneet l\u00e4hialueen j\u00e4rvet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden pohja on l\u00e4hes kokonaan eloton, todetaan Helsingin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n

Talvivaaran kaivoksen alajuoksulla, muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kaivosalueelta oleva Kivij\u00e4rvi on ollut useiden Talvivaaran\/Terrafamen kaivoksesta aiheutuneiden juoksutusten ja vuotojen kohteena vuodesta 2008 l\u00e4htien.<\/p>\n

Pahin vuoto tapahtui vuonna 2012, jolloin kaivoksen vesivarastona k\u00e4ytetyst\u00e4 altaasta p\u00e4\u00e4si vuotamaan ymp\u00e4rist\u00f6lle vahingollista, suolaista ja metallipitoista vett\u00e4 ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiometri\u00e4. T\u00e4st\u00e4 noin 240\u00a0000 kuutiometri\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi kaivosalueen ulkopuolelle.<\/p>\n

Helsingin yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6muutoksen tutkimusyksikk\u00f6 ECRU\u00a0on Kivij\u00e4rven pohjasedimenttej\u00e4 tarkastellessaan havainnut, ett\u00e4 kaivokselta vuotaneet suolapitoiset vedet ovat kerrostaneet j\u00e4rven vesipatsaan niin, etteiv\u00e4t alusvesi ja p\u00e4\u00e4llysvesi en\u00e4\u00e4 sekoitu.<\/p>\n

\u2013 Kivij\u00e4rveen on syntynyt jyrkk\u00e4 kemiallinen harppauskerros, joka erottaa pinnan kevyemm\u00e4n veden pohjaa l\u00e4hell\u00e4 olevasta tihe\u00e4st\u00e4 ja enemm\u00e4n suoloja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 raskaammasta vedest\u00e4. Lis\u00e4ksi hajotustoiminta on kuluttanut j\u00e4rven pohjan tuntumasta hapen, ja koko j\u00e4rven pohja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuollut, toteaa kaivostoiminnan vesist\u00f6vaikutuksista v\u00e4it\u00f6skirjaansa valmisteleva tutkija\u00a0Jaakko Lepp\u00e4nen.<\/p>\n

Suolaantumisen biologiset vaikutukset yll\u00e4ttiv\u00e4t tutkijat.<\/p>\n

\u2013 Lajiston monimuotoisuus on romahtanut, ja mets\u00e4j\u00e4rville tyypilliset lev\u00e4yhteis\u00f6t ovat korvautuneet murtovesiss\u00e4 viihtyvill\u00e4 lajeilla, kertoo sedimentin lev\u00e4lajistoa tutkinut dosentti\u00a0Jan Weckstr\u00f6m.<\/p>\n

My\u00f6s j\u00e4rven \u00e4yri\u00e4islajisto on muuttunut suuresti. Muutosten syyksi todettiin kuitenkin suolaantumisen lis\u00e4ksi my\u00f6s raskasmetallien ja muiden ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen aiheuttamat muutokset eli\u00f6iden ravinnonsaannissa.<\/p>\n

Uuden tutkimuksen<\/a>\u00a0tulokset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 ne osoittavat ett\u00e4 vesien suolaantuminen saattaa olla ekologisilta vaikutuksiltaan monimetallikaivosten suurin vesist\u00f6j\u00e4 muuttuva tekij\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Hapanta kaivosvalumaa on perinteisesti pidetty yhten\u00e4 vakavimpana kaivosten ratkaisemattomana ymp\u00e4rist\u00f6ongelmana, mutta suolaantumisen aiheuttamat ekologiset ongelmat tulisi nostaa nyt my\u00f6s vakavasti esille, korostaa tutkimusta johtanut professori\u00a0<\/a>Atte Korhola.<\/p>\n

Monissa maissa kaivosvesien raskasmetallipitoisuuksia kontrolloidaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, mutta Talvivaaran tapaus osoittaa, ett\u00e4 kaivausalueelta juoksutetun suolapitoisemman veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi jo sellaisenaan olla vakava ongelma ymp\u00e4rist\u00f6n tilalle. Maailmalla on lukuisia monimetallikaivoksia, joiden l\u00e4heisyydess\u00e4 odottavat samansuuntaiset ongelmat.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Talvivaaran kaivostoiminnan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat muuttaneet l\u00e4hialueen j\u00e4rvet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden pohja on l\u00e4hes kokonaan eloton, todetaan Helsingin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4307","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4307"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4308,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4307\/revisions\/4308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4307"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4307"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4307"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}