Arktisen meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelun huippuasiantuntijat kokoontuivat 21.\u201322.9.2017 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskukseen keskustelemaan ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaman merten happamoitumisen vaikutuksista arktiseen meriluontoon. Ty\u00f6paja oli osa Arktisen neuvoston mertensuojeluty\u00f6ryhm\u00e4n toimintaohjelmaa, ja sen j\u00e4rjestiv\u00e4t Suomi ja Ruotsi.<\/p>\n
Arktinen alue vastaa kooltaan Afrikan mannerta, ja asukkaita arktisella alueella on noin 4 miljoonaa. T\u00e4ss\u00e4 joukossa on noin 40 alkuper\u00e4iskansaa, muun muassa saamelaiset ja inuiitit. Arktinen alue on merkitt\u00e4v\u00e4 monien lajien olemassaolon ja s\u00e4ilymisen kannalta, mutta alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on my\u00f6s suuria taloudellisia intressej\u00e4 esimerkiksi kalastuksen, mets\u00e4styksen, turismin, \u00f6ljyn- ja kaasuntuotannon sek\u00e4 merenkulun sektoreilla. Haasteena on, miten eri toimijoiden erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset intressit pystyt\u00e4\u00e4n tasapainottamaan arktisen alueen herk\u00e4n meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelun kanssa.<\/p>\n
Noin puolet arktisesta merialueesta on Kanadan, Norjan, Ven\u00e4j\u00e4n, Tanskan ja USA:n kansallisia aluevesi\u00e4, joiden suojelu on n\u00e4iden rantavaltioiden k\u00e4siss\u00e4. Toinen puoli arktisesta merialueesta on kansainv\u00e4lisi\u00e4 vesi\u00e4, joiden alueiden ja ekosysteemien suojelusta ei ole sitovaa sopimusta. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 arktista aluetta tarkastellaan mertensuojelussa yhten\u00e4 kokonaisuutena. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 merellisten suojelualueiden verkosto on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu. Suojelualueiden lis\u00e4ksi sopivia ty\u00f6kaluja voivat olla my\u00f6s erilaisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja meriroskan v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 esimerkiksi kalastuksen s\u00e4\u00e4tely.<\/p>\n
Merentutkimuksen asiantuntijat paneutuivat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa j\u00e4rjestetyss\u00e4 ty\u00f6pajassa arktisen alueen merellisten suojelualueiden tulevaisuuden n\u00e4kymiin, haasteisiin ja uhkiin. Asiantuntijat rakentavat kokonaiskuvaa siit\u00e4, mit\u00e4 ilmastonmuutoksen sek\u00e4 sen aiheuttamien meren l\u00e4mp\u00f6tilan nousun ja happamoitumisen vaikutuksista arktiseen meriluontoon t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6pajassa pohdittiin my\u00f6s sit\u00e4, voidaanko suojelualueverkostolla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen ja happamoitumisen arktiselle ekosysteemille ja sen tuottamille ekosysteemipalveluille aiheuttamia haittoja.<\/p>\n
Ty\u00f6pajaan osallistui runsaat 60 merentutkimuksen huippuasiantuntijaa eri maista. Yksi heist\u00e4 on USA:n s\u00e4\u00e4- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n professori George Watters, jolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli muun muassa maailman suurimman mertensuojelualueen perustamisessa Rossinmerelle Antarktikselle.<\/p>\n
Ty\u00f6pajan tulokset julkaistaan my\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna raporttina, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi yhteiskunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n
Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenv\u00e4linen foorumi, jonka tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua arktisella alueella. Vuonna 1996 perustettuun neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4 ja Kanada. Arktisen alueen alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4rjest\u00f6t ovat neuvoston pysyvi\u00e4 edustajia ja osallistuvat neuvoston ty\u00f6h\u00f6n kaikilla tasoilla. Lis\u00e4ksi Arktisen neuvoston tarkkailijaj\u00e4senin\u00e4 on 12 muuta maata, muun muassa Kiina, Intia, Japani ja useita EU:n j\u00e4senmaita.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4osa neuvoston ty\u00f6st\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kuudessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. SYKEss\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6paja on osa arktisten merialueiden erityiskysymyksiin keskittyv\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n (Protection of the Arctic Marine Environment Working Group, PAME) toimintaa. PAME-ty\u00f6ryhm\u00e4 ty\u00f6skentelee muun muassa meriliikenteen, mereen kulkeutuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja merellisten suojelualueiden parissa. T\u00e4rke\u00e4 osa ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 on koota yhteen eri maiden tutkijoiden tieto merellisest\u00e4 luonnosta ja esimerkiksi siit\u00e4, miten eli\u00f6t liikkuvat eri merialueiden v\u00e4lill\u00e4 ja mik\u00e4 on suojelun tarve alueella<\/p>\n
Arktista neuvostoa johtaa kukin j\u00e4senmaa vuorollaan kahden vuoden ajan. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtaja vuosina 2017\u20132019. Nyt j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6paja on osa Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arktisen meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelun huippuasiantuntijat kokoontuivat 21.\u201322.9.2017 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskukseen keskustelemaan ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaman merten happamoitumisen vaikutuksista arktiseen meriluontoon. Ty\u00f6paja oli osa Arktisen neuvoston mertensuojeluty\u00f6ryhm\u00e4n toimintaohjelmaa, ja sen j\u00e4rjestiv\u00e4t Suomi ja Ruotsi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4322","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4322"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4323,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4322\/revisions\/4323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4322"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}