Nykyisen tutkimustiedon perusteella mikromuovit aiheuttavat vain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 haittaa ihmisten terveydelle. Mikromuovia ovat esimerkiksi kosmetiikassa k\u00e4ytetyt muovirakeet, autojen renkaista ja tienpinnoista jauhautuneet muovihiukkaset sek\u00e4 tekstiilien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t keinokuidut. Ne ovat muovihiukkasia, joiden koko on 0,1 mikrometrist\u00e4 5 millimetriin.\u00a0<\/p>\n
Ihminen voi altistua mikromuoveille esimerkiksi ruuan, veden tai hengitysilman kautta. Juomaveden kautta elimist\u00f6\u00f6n mahdollisesti kulkeutuva mikromuovi on vain pieni osa kokonaisaltistumista.<\/p>\n
\u201dAltistumista on luultavasti hyvin vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 on useita. Esimerkiksi tekstiileist\u00e4 mikromuovit irtoavat hengitysilmaan, p\u00f6lyyn ja pesukoneiden poistoveteen. Vesist\u00f6ihin mikromuovit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t muun muassa j\u00e4tevesien ja hulevesien kautta,\u201d kertoo THL:n tutkimusprofessori\u00a0Hannu Kiviranta.<\/p>\n
Tutkittua tietoa terveyshaitoista tarvitaan lis\u00e4\u00e4<\/p>\n
Toistaiseksi on hankala arvioida, mink\u00e4laisia terveysvaikutuksia mikromuoveilla on ja mill\u00e4 altistumism\u00e4\u00e4rill\u00e4 mahdollisia haittoja esiintyy, koska tutkittua tietoa on liian v\u00e4h\u00e4n. Suomalaiset mikromuoveihin perehtyneet asiantuntijat kuitenkin kehottavat suhtautumaan mikromuovien aiheuttamiin haittoihin maltillisesti.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan nykyk\u00e4sitys on, ett\u00e4 mikromuoveille altistuminen ei aiheuta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 terveysriski\u00e4 ihmiselle, kun otetaan huomioon hiukkasten koko sek\u00e4 niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ja niiden mukanaan kuljettamat kemikaalit.<\/p>\n
\u201dOn todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 suurin osa ruuansulatuselimist\u00f6\u00f6mme joutuneesta mikromuovista kulkee suolistomme l\u00e4vitse aiheuttamatta mit\u00e4\u00e4n terveyshaittaa. Mikromuovit kuitenkin saattavat hajota ruuansulatuskanavassa pienemmiksi partikkeleiksi. Niiden terveysriskeist\u00e4 tarvitsemme lis\u00e4\u00e4 tutkimusta,\u201d sanoo Kiviranta.<\/p>\n
Mikromuovit ovat maailmanlaajuinen ymp\u00e4rist\u00f6ongelma<\/p>\n
Viime vuosina on havahduttu mikromuovien aiheuttamaan ymp\u00e4rist\u00f6ongelmaan. Mikromuoveja esiintyy ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 laajasti, erityisesti meriss\u00e4 mutta my\u00f6s j\u00e4rviss\u00e4 ja jopa juomavedess\u00e4. Mikromuovit saattavat kulkeutua ravintoverkoissa ja aiheuttavat riskin ekosysteemien hyvinvoinnille.<\/p>\n
Mikromuovien esiintymist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tutkitaan parhaillaan Suomessa useissa eri hankkeissa. Lis\u00e4ksi THL:n asiantuntijat seuraavat tiiviisti tutkimuksia, joita tehd\u00e4\u00e4n mikromuovien terveysvaikutuksista.<\/p>\n
\u201dMuoveista voidaan todeta sama kuin monesta kemikaalista: kaikki, mik\u00e4 ei hajoa luonnossa, muodostuu ennemmin tai my\u00f6hemmin ongelmaksi,\u201d Kiviranta toteaa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nykyisen tutkimustiedon perusteella mikromuovit aiheuttavat vain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 haittaa ihmisten terveydelle. Mikromuovia ovat esimerkiksi kosmetiikassa k\u00e4ytetyt muovirakeet, autojen renkaista ja tienpinnoista jauhautuneet muovihiukkaset sek\u00e4 tekstiilien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t keinokuidut. Ne ovat muovihiukkasia, joiden koko on 0,1 mikrometrist\u00e4 5 millimetriin.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4324","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4324"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4325,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4324\/revisions\/4325"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4324"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}