T\u00e4m\u00e4n vuoden syyskuussa j\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen laajuus Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 oli 4,9 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4, joka on kaikkien aikojen kahdeksanneksi pienin arvo. Kaikki alhaisimmat merij\u00e4\u00e4n laajuudet on mitattu viimeisten yhdentoista vuoden aikana.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4n pienin hetkellinen laajuus, 4,6 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4, mitattiin syyskuun 14. p\u00e4iv\u00e4. Kaksikymment\u00e4 vuotta sitten t\u00e4m\u00e4 olisi ollut hyvin poikkeuksellista, mutta nykyilmastossa t\u00e4m\u00e4n vuoden merij\u00e4\u00e4n peitt\u00e4vyys on hyvin tavanomainen.<\/p>\n
Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 merij\u00e4\u00e4t\u00e4 muodostuu syksyn ja talven aikana ja laajimmillaan j\u00e4\u00e4peite on maaliskuussa. Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana j\u00e4\u00e4peite sulaa osittain, ja pienimmill\u00e4\u00e4n merij\u00e4\u00e4n peitt\u00e4vyys on syyskuussa. Merij\u00e4\u00e4n laajuuteen vaikuttavat my\u00f6s tuulet ja merivirrat, jotka pakkaavat tai levitt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4kentt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kuljettavat j\u00e4\u00e4lauttoja l\u00e4mpimimmille merialueille.<\/p>\n
Talvi 2017 oli J\u00e4\u00e4merell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpi, joten sek\u00e4 merij\u00e4\u00e4n paksuus ett\u00e4 laajuus olivat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alhaisemmalla tasolla sulamiskauden alkaessa. Silloin arvioitiin, ett\u00e4 kes\u00e4n sulamiskauden j\u00e4lkeen merij\u00e4\u00e4n laajuus olisi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienempi, mutta kes\u00e4n aikana tuuliolot suosivat j\u00e4\u00e4n pysyvyytt\u00e4 keskisell\u00e4 J\u00e4\u00e4merell\u00e4 ja siten hidastivat j\u00e4\u00e4n sulamista.<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoisen j\u00e4\u00e4meren j\u00e4\u00e4npaksuus on ohentunut ja monivuotisen j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laajuus on v\u00e4hentynyt. Ennen vuotta 2000 merij\u00e4\u00e4n vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2\u20137,9 miljoonan neli\u00f6kilometrin v\u00e4lill\u00e4. Viimeisen kymmenen vuoden aikana j\u00e4\u00e4n laajuus on vaihdellut kuitenkin 5,4 \u2013 3,6 miljoonan neli\u00f6kilometrin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 2012 syyskuussa mitattu 3,7 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 on koko mittausjakson t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 mitattu pienin m\u00e4\u00e4r\u00e4. \u201dVuosien v\u00e4linen ero on normaalia ilmaston vaihtelevuutta, mutta samalla merij\u00e4\u00e4n laajuus on pienentynyt koko mittausjakson ajan. Muutosvauhti on yli 13 % vuosikymmeness\u00e4 huolimatta ett\u00e4 viimeisien vuosien aikana j\u00e4\u00e4n laajuus on ollut suurempi kuin vuonna 2012\u201d, Ilmatieteen laitoksen yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Haapala toteaa ja muistuttaa, ett\u00e4 merten j\u00e4\u00e4peite on yksi ilmastonmuutoksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 indikaattoreista.<\/p>\n
Pohjoisen j\u00e4\u00e4meren j\u00e4\u00e4peitett\u00e4 on mitattu tarkasti vuodesta 1979 alkaen. Kattavimmat tiedot merij\u00e4\u00e4n muutoksista saadaan satelliittien mittauksista, joiden perusteella voidaan laskea kuinka merij\u00e4\u00e4n peitt\u00e4v\u00e4 alue muuttuu ja miten se vaihtelee vuosien ja kuukausien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4m\u00e4n vuoden syyskuussa j\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen laajuus Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 oli 4,9 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4, joka on kaikkien aikojen kahdeksanneksi pienin arvo. Kaikki alhaisimmat merij\u00e4\u00e4n laajuudet on mitattu viimeisten yhdentoista vuoden aikana.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4350","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4350"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4351,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4350\/revisions\/4351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4350"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}