Vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6jen ymp\u00e4rist\u00f6oloja seuraavien menetelmien kehitt\u00e4minen toimivammiksi on tarpeen ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaikki tieto vesiemme eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 ja ekologisesta tilasta on arvokasta ymp\u00e4rist\u00f6muutosten nopeuden kiihtyess\u00e4.<\/p>\n
Vesist\u00f6t ja niiden eli\u00f6t levist\u00e4 kaloihin ovat hyvin alttiita ihmistoiminnalle. Vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 seurataan Suomessa ja muualla EU:n alueella erilaisilla n\u00e4ytteenotto-ohjelmilla, jotta mahdolliset ymp\u00e4rist\u00f6muutosten vaikutukset lajistossa ja ekologisessa tilassa huomataan. Biologisten seurantojen ja arviointien taustalla on oletus siit\u00e4, ett\u00e4 tietyn paikan lajikoostumus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy paikallisten ymp\u00e4rist\u00f6olojen mukaan. Eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin yleisesti ymp\u00e4rist\u00f6muutosten indikaattoreina.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin paikallisten ymp\u00e4rist\u00f6olojen vaikutusta bakteeri-, piilev\u00e4-, pohjael\u00e4in- ja vesikasviyhteis\u00f6ihin samalla huomioiden eli\u00f6iden levitt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4t spatiaaliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuudet. V\u00e4it\u00f6skirjan aineisto koostui Kitkaj\u00e4rvilt\u00e4 ker\u00e4tyst\u00e4 laajasta fysikaalis-kemiallisesta ja biologisesta aineistosta. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin my\u00f6s Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen hallinnoiman piilevien tutkimus- ja seurantatietokannan havaintoja jokivesist\u00e4 ja j\u00e4rvist\u00e4. Biologisia aineistoja tutkittiin sek\u00e4 yhteis\u00f6rakenteiden ett\u00e4 niist\u00e4 muodostettujen luonnon monimuotoisuudesta ja ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta kertovien indeksiarvojen avulla.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 paikalliset ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteet vaikuttivat tutkituissa vesist\u00f6iss\u00e4 eli\u00f6yhteis\u00f6ihin v\u00e4hemm\u00e4n kuin ennalta oletettiin. Eli\u00f6iden levitt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4t luonnolliset prosessit n\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 vastoin muokkaavan eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 enemm\u00e4n kuin aiemmin on pystytty todentamaan.<\/p>\n
Jokivesien eli\u00f6st\u00f6n monimuotoisuus seurasi ymp\u00e4rist\u00f6oloja paremmin kuin j\u00e4rvill\u00e4. J\u00e4rvill\u00e4 monimuotoisuus oli yleens\u00e4 sidoksissa et\u00e4isyyksiin vesist\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4: erist\u00e4ytyneimm\u00e4t j\u00e4rvet olivat eli\u00f6st\u00f6lt\u00e4\u00e4n usein ekologisesti ainutlaatuisia. V\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan tietyn paikan lajisto ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vain ymp\u00e4r\u00f6ivien olosuhteiden summa, vaan yksil\u00f6it\u00e4 voi olla paikalla tehokkaan levitt\u00e4ytymisen, levitt\u00e4ytymisen esteiden tai vaikkapa sattuman takia.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan arvioinnissa k\u00e4ytetyt eli\u00f6yhteis\u00f6ihin perustuvat indeksiarvot eiv\u00e4t aina kuvasta luotettavasti paikallisia ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteita ja muutoksia ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tutkimustulosten perusteella eli\u00f6iden luontainen levitt\u00e4ytyminen paikasta toiseen tulisikin huomioida tarkemmin uusien biologiseen aineistoon perustuvien ymp\u00e4rist\u00f6n tilan arviointimenetelmien kehitt\u00e4misess\u00e4. Arviointimenetelmien kehitt\u00e4minen toimivammiksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaikki tieto vesiemme eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 ja ekologisesta tilasta on arvokasta ymp\u00e4rist\u00f6n muutosnopeuden kiihtyess\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirja on tehty Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa ja Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6jen ymp\u00e4rist\u00f6oloja seuraavien menetelmien kehitt\u00e4minen toimivammiksi on tarpeen ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaikki tieto vesiemme eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 ja ekologisesta tilasta on arvokasta ymp\u00e4rist\u00f6muutosten nopeuden kiihtyess\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4366","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4366"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4367,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4366\/revisions\/4367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4366"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}