{"id":4370,"date":"2017-10-31T12:37:57","date_gmt":"2017-10-31T10:37:57","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4370"},"modified":"2017-11-20T10:29:28","modified_gmt":"2017-11-20T08:29:28","slug":"kaivosten-prosessivesien-puhdistukseen-apua-geelimaisesta-nanoselluloosasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/10\/kaivosten-prosessivesien-puhdistukseen-apua-geelimaisesta-nanoselluloosasta\/","title":{"rendered":"Kaivosten prosessivesien puhdistukseen apua geelim\u00e4isest\u00e4 nanoselluloosasta"},"content":{"rendered":"<p>Helsingin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa l\u00f6ydettiin tehokas keino esipuhdistaa kaivosten j\u00e4tevesi\u00e4. Puunjalostusteollisuuden tuottama nanofibrilloitu selluloosa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehokkaasti esimerkiksi metalleja ja sulfaattia.<!--more--><\/p>\n<p>\u2013 Sis\u00e4vesien suolaantuminen on yksi vaikeimmin ratkaistavista kaivostoiminnan ja energiatuotannon aiheuttamista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista, sanoo tutkija\u00a0Salla Ven\u00e4l\u00e4inen\u00a0Helsingin yliopiston\u00a0maatalous-mets\u00e4tieteellisest\u00e4 tiedekunnasta.<\/p>\n<p>Salla Ven\u00e4l\u00e4inen kollegoineen on tutkinut puunjalostusteollisuuden valmistaman nanofibrilloidun selluloosan eli niin sanotun nanosellun soveltuvuutta teollisten prosessivesien sis\u00e4lt\u00e4mien haitta-aineiden sitomiseen.<\/p>\n<p>Tutkijat totesivat, ett\u00e4 nanosellu sopisi erityisen hyvin laimentamattomien prosessivesien esik\u00e4sittelyyn. Laboratoriokokeissa kolmiportainen k\u00e4sittely alensi happaman prosessiveden metalli- ja sulfaattipitoisuutta jopa l\u00e4hes kolme nelj\u00e4sosaa annostuksesta riippuen. Vastaavasti loppuneutraloidusta prosessivedest\u00e4 saatiin poistetuksi enimmill\u00e4\u00e4n jopa hieman yli kaksi kolmasosaa natriumista ja nelj\u00e4 viidesosaa sulfaatista.<\/p>\n<p>Aineiden pid\u00e4ttyminen tehostui, kun geelist\u00e4 tehtiin l\u00f6ysemp\u00e4\u00e4. Paras lopputulos saatiin k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 vesi\u00e4 useammassa er\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Pid\u00e4tysteho on merkitt\u00e4v\u00e4, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 tutkittujen prosessivesien kokonaismetalli- ja sulfaattipitoisuudet olivat alkujaan hyvin korkeita ja tutkittavien nanosellugeelien massasta yli 98 prosenttia oli vett\u00e4, Salla Ven\u00e4l\u00e4inen toteaa.<\/p>\n<p>Nanosellu on selluloosasta tuotettu orgaaninen biopolymeeri, joka muodostaa vedess\u00e4 paksun geelin. Nanokuitujen kemiallisia ominaisuuksia voidaan muuttaa sen mukaan, millaisia aineita niiden halutaan sitovan. Ihannetapauksessa aineet voidaan vapauttaa ja kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 takaisin teollisiin tarpeisiin.<\/p>\n<p>Nanofibrilloidun selluloosan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vesienk\u00e4sittelyss\u00e4 on testattu Sotkamon Tuhkakyl\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan Terrafame Oy:n monimetallikaivoksen prosessivesill\u00e4, joita ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sellaisenaan. Hankkeessa k\u00e4ytetyn UPM Biofibrils -nanosellun toimitti UPM-Kymmene Oyj.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa l\u00f6ydettiin tehokas keino esipuhdistaa kaivosten j\u00e4tevesi\u00e4. Puunjalostusteollisuuden tuottama nanofibrilloitu selluloosa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehokkaasti esimerkiksi metalleja ja sulfaattia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4370","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4370","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4370"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4370\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4371,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4370\/revisions\/4371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4370"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4370"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}